Tampereen ammattikorkeakoulun elokuvan ja television sekä median tutkinto-ohjelman uutisia kevääseen 2019 asti. Uusi sivusto: https://blogs.tuni.fi/tamkmediapolis/
maanantai 29. joulukuuta 2008
Yhteishaku alkaa 12.1. - ennakkotehtävät julkaistu
Ammattikorkeakoulujen yhteishaun ensimmäinen vaihe - haku vieraskielisiin koulutusohjelmiin - alkaa kahden viikon kuluttua, maanantaina 12. tammikuuta ja päättyy perjantaina 13. helmikuuta. Uutena TAMKin englanninkielisenä koulutusohjelmana yhteishaussa on nyt median koulutusohjelma, Degree Programme in Media.
Suomenkielisten koulutusohjelmien yhteishaku on 23.3. – 9.4. TAMKin suomenkieliseen viestinnän koulutusohjelmaan ei enää oteta uusia opiskelijoita. Uudet opiskelijat hakevat suomenkieliseen elokuvan ja television koulutusohjelmaan tai englanninkieliseen Media Programmeen. Koulutusohjelmasta valmistuvien tutkintonimike on Bachelor of Culture and Arts, suomeksi medianomi (AMK).
Media Programme jatkaa viestinnän koulutusohjelman vuorovaikutteisen median opetusta, joten kaikkien jotka haluavat opiskella visuaalista suunnittelua, vuorovaikutteista suunnittelua, animaatiota, pelinkehitystä, web-tuotantojen projektinhallintaa ja sensellaista, tulee hakea ja toimittaa ennakkotehtävät 13.2. mennessä.
Elokuvan ja television koulutusohjelman ja kuvataiteen koulutusohjelman ennakkotehtävät julkaistaan 2. helmikuuta.
Lisätietoja hausta ja ennakkotehtävät Media Programmen sivuilta:
Degree Programme in Media
Kuva: Media Programme toimii TAMKin Finlaysonin kampuksella, TTVO:ssa Tampereen keskustassa
lauantai 27. joulukuuta 2008
Tampere Art Factory jälleen toukokuussa!
TAMKin kuvataiteen ja viestinnän koulutusohjelmien oma kaupunkifestivaali ja kevätjuhla, Tampere Art Factory (TAF) järjestetään alkavana vuonna toisen kerran, toukokuun 15 ja 16 päivinä Tampereen sydämessä, Finlaysonilla.
TAF esittelee valmistuvien medianomien (AMK) ja kuvataitelijoiden (AMK) lopputyöt eli opinnäytetyöt, ja paljon muuta. Luvassa on taidenäyttelyitä, elokuvaesityksiä, vuorovaikutteisia teoksia, installaatioita, musiikkia, kaikkea mitä TTVO:n opiskelijat ja heidän ystävänsä osaavat parhaiten.
TAF on kansainvälinen tapahtuma. Festivaalia edeltää kansainvälinen viikko, jonka aikana partnerikorkeakoulujen opettajat vastaavat opetuksesta, mukana on myös partnereiden opiskelijoita. Kansainvälisen viikon työpajat tuottavat myös ohjelmaa festivaalille.
Ensimmäisessä TAFfissa nähtiin kahden työpajan tulokset. VJ/Audio workshop (osanottajia viidesta maasta) miksasi livenä yleisön edessä esityksensä "Energy". Työpajan järjesti hollantilainen Academy of Popculture. Light Painting workshop (osanottajia seitsemästä maasta) harjoitteli valomaalausta, ja teki TAFfin aikana valomaalauksia festivaalin osanottajista. Tästä työpajasta vastasi saksalainen Bauhaus University Weimar.
Kaikenkaikkiaan kansainväliseen viikkoon ja TAFfiin osallistui 50 kansainvälistä vierasta 15 maasta, 18 korkeakoulusta ja kolmesta muusta yhteisöstä.
Tampere Art Factory
TAF Facebookissa
Light Painting
VJ/Audio Energy
Kuvat: Ylemmässä VJ/Audio Energy työpaja valmistelee esitystä, alemmassa esittää. Itse esitys näkyi jättiscreenillä.
keskiviikko 17. joulukuuta 2008
Vino Luciakulkue 13.12.2008
Lucian päivänä 13.12. Helsingin Tuomiokirkolla vietettiin perinteistä Santa Lucia juhlaa. Lucia-neidon johtaman kulkueen perään liittyi tällä kertaa kävelemään myös miespuolinen Lucia-pari perässään oma pieni kulkue.
Vino Luciakulkue –niminen performanssi suuntasi kulkunsa alas Tuomiokirkon portaita Lucia-neidon noustessa vaunuihinsa alhaalla kadulla. Performanssilla osallistuttiin kauneuskilpailuperinteen omaavaan juhlaan päivitetyllä kokoonpanolla.
Teon uudelleen tulkitseva luonne tarkasteli kriittisesti sukupuolettavia ja heteronormatiivisuutta tukevia perinteitä. Kaikkia uusia ja vanhoja Lucioita juhlittiin avoimesti ja tasa-arvoisesti.
Vino Luciakulkue performanssin järjestivät neljä kuvataiteen ensimmäisen vuosikurssin opiskelijaa, Timo Piikkilä, Liisa Hietanen, Laura Rytkönen ja Essi Laurila.
Labels:
performanssi
tiistai 16. joulukuuta 2008
Suomalaisia äänimaisemia -taidenäyttely kiertää Suomea
Tampereen ammattikorkeakoulun taiteen ja viestinnän koulutusohjelmien (TTVO:n) ja Suomen Akustisen Ekologian seuran yhdessä tuottama Suomalaisia äänimaisemia -näyttely tarkastelee kuvataiteen keinoin suomalaisille tärkeitä ja erityisiä äänimaisemia - nostalgisia, arkipäiväisiä, ärsyttäviä, ihastuttavia ja yhteiskunnallisesti merkittäviä.
Mukana on kiehtovia teoksia kuvataiteen ja viestinnän opiskelijoilta maalauksista valokuviin ja sukkahousuinstallaatioihin. Kaikkia aisteja kutkuttava näyttely kuvaa mm. lapsiperheen televisionpauhuista arkea, pohtii kulttuurin ja yksilön erottamattomuutta saunakiuluinstallatiossa ja kertoo hiljaisuuden sisältämästä melusta valokuvien kautta.
Monipuolisista teoksista löytyy myös tärkeä äänellisen ympäristön muuttumista ja nykytilaa tarkasteleva taso. Löytyykö kansallinen identiteettimme kenties kännykän häiriöäänistä vai tervan tuoksuisista lapsuuden kesistä?
Näyttelyn teoksissa ääniin perustuvat kokemukset ja niiden ympärille kietoutuneet kulttuuri-ilmiöt on rakennettu kuviksi ja tuoksuiksi, meluksi ja hiljaisuudeksi.
Äänimaisemaa ei ole olemassa ilman yksilöä tai yhteisöä, vaan se on ääniympäristön ja kokemuksen summa. Näyttelyn taustalla on 100 suomalaista äänimaisemaa -projekti, jossa kerättiin suomalaisille tärkeitä ääniympäristöjä haastattelujen, äänitysten ja kirjoitusten avulla. Vuonna 2004 toteutettuun kilpailuun tuli miltei 800 vastausta ihmisille merkittävistä ääniympäristöistä ympäri Suomea.
Näyttelyssä mukana olleet taiteilijat ovat: Jonna Kalliomäki, Jussi Koitela, Laura Konttinen, Jani Kuivajärvi, Jussi Kärnä, Mia Saharla, Matti Sälli ja Mia Valkonen.
Näyttely oli ensi kerran esillä syksyllä 2007 TTVO:n Pesurummussa Finlaysonilla ja on sen jälkeen ollut esillä Kannonkosken kirjastossa ja on nähtävillä Oulunsalon kirjastossa 20.12. asti. Vuonna 2009 se nähdään mm. Espoon kaupunginkirjastossa, Lapin yliopiston Arktisessa keskuksessa ja luontokeskuksissa ympäri Suomea.
Sata suomalaista äänimaisemaa -projekti
Suomen Akustisen Ekologian seura r.y.
Teksti: Laura Konttinen
Teoskuva: Jani Kuivajärven "A birchtree radio playing the national anthem of Finland, 2007"
Mukana on kiehtovia teoksia kuvataiteen ja viestinnän opiskelijoilta maalauksista valokuviin ja sukkahousuinstallaatioihin. Kaikkia aisteja kutkuttava näyttely kuvaa mm. lapsiperheen televisionpauhuista arkea, pohtii kulttuurin ja yksilön erottamattomuutta saunakiuluinstallatiossa ja kertoo hiljaisuuden sisältämästä melusta valokuvien kautta.
Monipuolisista teoksista löytyy myös tärkeä äänellisen ympäristön muuttumista ja nykytilaa tarkasteleva taso. Löytyykö kansallinen identiteettimme kenties kännykän häiriöäänistä vai tervan tuoksuisista lapsuuden kesistä?
Näyttelyn teoksissa ääniin perustuvat kokemukset ja niiden ympärille kietoutuneet kulttuuri-ilmiöt on rakennettu kuviksi ja tuoksuiksi, meluksi ja hiljaisuudeksi.
Äänimaisemaa ei ole olemassa ilman yksilöä tai yhteisöä, vaan se on ääniympäristön ja kokemuksen summa. Näyttelyn taustalla on 100 suomalaista äänimaisemaa -projekti, jossa kerättiin suomalaisille tärkeitä ääniympäristöjä haastattelujen, äänitysten ja kirjoitusten avulla. Vuonna 2004 toteutettuun kilpailuun tuli miltei 800 vastausta ihmisille merkittävistä ääniympäristöistä ympäri Suomea.
Näyttelyssä mukana olleet taiteilijat ovat: Jonna Kalliomäki, Jussi Koitela, Laura Konttinen, Jani Kuivajärvi, Jussi Kärnä, Mia Saharla, Matti Sälli ja Mia Valkonen.
Näyttely oli ensi kerran esillä syksyllä 2007 TTVO:n Pesurummussa Finlaysonilla ja on sen jälkeen ollut esillä Kannonkosken kirjastossa ja on nähtävillä Oulunsalon kirjastossa 20.12. asti. Vuonna 2009 se nähdään mm. Espoon kaupunginkirjastossa, Lapin yliopiston Arktisessa keskuksessa ja luontokeskuksissa ympäri Suomea.
Sata suomalaista äänimaisemaa -projekti
Suomen Akustisen Ekologian seura r.y.
Teksti: Laura Konttinen
Teoskuva: Jani Kuivajärven "A birchtree radio playing the national anthem of Finland, 2007"
lauantai 13. joulukuuta 2008
1998 valmistuneiden riemujuhla
Vuonna 1995 opintonsa Tampereen taiteen ja viestinnän oppilaitoksessa aloittaneet kokoontuivat eilen juhlistamaan valmistumisensa 10-vuotispäivää TTVO:n "uusiin" tiloihin Finlaysonilla.
Oli hauskaa, aivan kuin ennen. Erittäin hauskaa! Pieni ero oli puheenaiheissa, omat ja toisten lapset oli nyt yksi tärkeä teema.
Vuonna 1995 aloittaneet ovat viimeinen alkuperäisen Tampereen taiteen ja viestinnän oppilaitoksen vuosikerta. Vuodesta 1996 uudet opiskelijat ovat aloittaneet Tampereen ammattikorkeakoulun kuvataiteen ja viestinnän koulutusohjelmissa. Vuonna 1991 perustetusta oppilaitoksesta valmistui viisi vuosikurssia.
Vanhan TTVO:n opinnot kestivät kolme ja puoli vuotta, siksi valmistujaiset olivat aina joulun alla.
Seuraavan kerran tavataan TTVO:n 20-vuotisjuhlilla.
perjantai 12. joulukuuta 2008
Rotsin ensi-iltabileet huomenna
Koti-baari 13.12. klo 19->
Rotsi on fiktiivinen elokuva 17-vuotiaasta Raimosta ja hänen kasvutarinastaan pojasta mieheksi. Raimon äiti haluaa pojastaan suoraselkäisen miehen, isä puolestaan on valmis antamaan pojan itse oppia elämän realiteetit. Elokuva on vahvasti rockabilly-henkinen genre-elokuva, joka kuvattiin viime vuonna.
Rotsi on viiden TAMKin viestinnän opiskelijan lopputyö (opinnäytetyö).
Näyttelijät:
Marko Salminen
Aino Aaltonen
Panu Mikkola
Risto Mäki
Suvi Vanne
Perttu Pesä
Janne Hannula
Pia Lamminen
Tekijät:
Ohjaus: Hanna Hurri
Kuvaaja: Jouko Piipponen
Leikkaus: Essi Rakkolainen
Äänet: Heidi Hokkanen, Michael Law
Tuottaja: Essi Silvennoinen
Käsikirjoitus: Arttu Luukkonen
Rotsi My Spacessa
Michael Lawin musiikki elokuvaan Rotsi
Aikaisemmat jutut Rotsista
Tuomikosken "Melko kallista paskaa" DocPointiin
DocPoint - Helsingin dokumenttielokuvafestivaali
Helsingin elokuvateattereissa 20-25.1.2009
DocPointin vuoden 2009 kotimaisen esityssarjan ja oppilastyösarjan elokuvat on julkistettu. Esityssarjoihin ilmoittautui yhteensä 95 dokumenttielokuvaa, joiden joukosta raati valitsi kotimaiseen esityssarjaan 11 elokuvaa ja oppilastyösarjaan 8 elokuvaa. Vuorossa on kahdeksas DocPoint.
Yksi opiskelijasarjaan kutsutuista elokuvista on Antti Tuomikosken "Melko kallista paskaa". Dokumentti on muotokuva Uljas-Ilmari Majurista, joka elää korpitilallaan kaksikymmenpäinen alkuperäiskarja seuranaan, pyrkien elättämään itsensä ja karjansa työkyvyttömyyseläkkeensä turvin.
Antti Tuomikoski valmistui viime keväänä TAMKin viestinnän koulutusohjelman leikkauksen suuntautumisvaihtoehdosta. Melko kallista paskaa on hänen opinnäytetyönsä (lopputyö).
Melko kallista paskaa -dokumentti voitti tämän vuoden Kettupäivien opiskelijadokumenttien sarjan.
DocPointiin kutsutut
Ilmari Majurin blogi
Aikaisempi juttu elokuvasta
torstai 11. joulukuuta 2008
Ikuisen Gallerian taidemyyjäiset 11-13 joulukuuta
Ikuinen Galleria Finlaysoninkuja 3 avoinna to-la 12-18
Ikuinen Galleria järjestää tänäkin vuonna perinteiset joulunäyttelymyyjäiset. Esillä näyttelyssä on opiskelijoiden teoksia, mm. valokuvia, maalauksia ja grafiikkaa, omakustanteita, kortteja ja pikkuesineitä.
Kuvataideopiskelijat ripustavat galleriaan monipuolisen ja laadukkaan valikoiman teoksia; tarjolla on esim. light painting -tekniikalla toteutettuja valokuvia, kiehtovia mustetöitä ja ihania pinssejä.
Tervetuloa tutustumaan näyttelyyn, tekemään huikeita taidehankintoja tai vaikka löytöjä pukinkonttiin.
Tarjolla myös glögiä ja pipareita!
Kaikki jutut Ikuisesta Galleriasta
keskiviikko 10. joulukuuta 2008
Poppia ja performanssia
Kun yhdistetään oppiminen, poppi, design, keksinnöt, teknologia, bisnes ja kestävä kehitys, niin mitä siitä syntyykään? Näitä aineksia sekoittelee Hollannin Leeuwardenissa toimiva Popkulttuurin akatemia, jonka opetusta olimme benchmarkkaamassa ja metsästämässä ideoita myös omiin ohjelmiimme.
Kaaosmanageriksi tituleerattu koulun johtaja Albert van der Kooij korostaa kolmea asiaa popkulttuurin osaajan luovassa prosessissa. Ensin täytyy kehittää ainutlaatuinen idea, sitten toteuttaa se ja vielä kolmanneksi myydä se.
Popakatemiakoulussa kyllä opetetaan ja opiskellaan popin soittamista ja laulamista perinteiseenkin malliin, mutta samalla hankitaan taitoa luoda kaikkea muutakin, mikä liittyy popkulttuuriin ja elämään yleensä. Pohjimmiltaan kysymys on kokemusten designista, jossa yhdistyvät tapahtumat, media, erilaiset verkostot ja myös aatteet, ajattelu ja tutkiminen. Käytännössä opiskelu tapahtuu projekteissa, joissa tehdään yhteistyötä erilaisten yritysten ja organisaatioiden kanssa.
Käytännön eksperienssiä popakatemian elämystuotannosta saimme itsekin, kun ensimmäisen vuoden opiskelijaryhmä esitti meille kitaroita, laulua ja animaatioita yhdistelevän performanssin nimellä Don´t watch. Popakatemian ihmisiä nähdään puolestaan Tampereella toukokuussa TAF.n kansainvälisellä viikolla. Luvassa on ainakin videodj-workshop opiskelijoille.
Popakatemiassa vierailivat viestinnän yliopettajat Cai Melakoski ja Leena Mäkelä sekä TAMKin kv. koordinaattori Kirsi Tolvanen.
Akademie voor Popkultuur
Teksti: Leena Mäkelä
tiistai 9. joulukuuta 2008
Tampereen ihanin jouluikkuna avautuu Huoltamolla
TAMPEREEN IHANIN JOULUIKKUNA
Maria Leppänen, Jenni Lahtinen, Noora Westerberg
Galleria Huoltamolla
11.12.2008 - 6.1.2009
Avajaiset ke 10.12.08 klo: 18-20
Avoinna vuorokauden ympäri ikkunagalleriana.
Tavaratalojen jouluikkunoiden ihaileminen mummun ja papan kanssa kuuluu monen lapsuuden joulumuistoihin. Illan pimeydessä nämä aarteita pursuavat, lämmintä valoa hehkuvat keitaat saavat lapsen mielikuvituksen lentoon ja aikuisten haaveet heräämään.
Räntäsateessa seistessämme voimme ihailla junaratoja ja liikkuvia nukkeja sekä kauniita koteja. Monelle joulu on yhtä suurta suorittamista, kotiin kannetaan koristeita, lahjoja ja lopuksi kuusi.
Palkintona uurastuksesta perhe syö hymyssä suin runsautta notkuvassa joulupöydässä. Näyteikkunat kertovat miten joulua kuuluisi viettää, mistä kuuluisi haaveilla ja mikä tekee onnelliseksi. Kuka nyt ei haluaisi antaa läheisimmilleen parasta ja paljon?
Maria Leppänen ja Jenni Lahtinen: Ötököiden jouluaatto
Huoltamon jouluikkunassa aukeaa näkymä toisenlaiseen jouluun. Lumpuista, kierrätetyistä kalsareista ja lastenvaatteista ommeltu hienostunut ötökkäperhe on kokoontunut tunnelmallisesti sisustettuun olohuoneeseensa joulun viettoon. Sympaattinen täiäiti on istahtanut sohvalle satiaisisän jakaessa lahjoja lattialla viliseville suloisille toukille.
Noora Westerberg: Roskakuusi
Ötökkäperheen olohuoneen nurkassa pyörii ihanasti kimaltava roskakuusi. Kuusen koristeet on tehty kokonaan kierrätysmateriaaleista: maitotölkeistä, mehupilleistä, karkkipapereista ja kuusi itse on jo vuoden vanha. Yltäkylläisyyden kuusi kertoo mitä kulutamme, kuluttamatta itse.
Kaikki kolme taiteilijaa ovat TAMKin kuvataiteen koulutusohjelman neljännen vuoden opiskelijoita.
Tervetuloa katsomaan Tampereen Ihaninta Jouluikkunaa koko perheen voimin!
Koululais- ja päiväkotiryhmille tarjolla mahdollisuus esittelyyn.
Lisätietoja: Maria Leppänen, 045-1360182
Galleria ja Projektitila Huoltamo
Suvantokatu 4
33100 Tampere
Galleria Huoltamo
Kaikki jutut Galleria Huoltamosta
maanantai 8. joulukuuta 2008
Reikäreunalle vuoden kulttuuripalkinto
Pohjoisen pallonpuoliskon sympaattisin elokuvafestivaali, Reikäreuna, on palkittu Oriveden kaupungin uoden 2008 kulttuuripalkinnolla. Reikäreunan järjestää Taideyhdistys Roihu.
Palkinnon Oriveden itsenäisyyspäivän juhlassa luovuttanut Oriveden kulttuurijohtaja Tiina Kopalainen perusteli:
"Tänä vuonna painotettiin palkinnon saajien tekemää kulttuuritekoa ja sen merkitystä Orivedelle. Neljä kertaa järjestetty Reikäreuna on poikkitaiteellinen elokuvafestivaali, jossa on nähty elokuvia, musiikkia, installaatioita, sirkusta ja näyttelyitä. Tekijöidensä mukaan Reikäreunan valttikortti on monipuolinen ja laadukas ohjelma sekä erityisen hyväntahtoinen ilmapiiri. Tämän voivat varmasti kaikki festivaalilla käyneet lämpimästi allekirjoittaa."
Reikäreunan tuotantotiimissä oli tänä vuonna vahva TTVO:n edustus, toinen tuottajista, Ilona Tolmunen aloitti mediatuotannon opinnot tänä syksynä, markkinoinnista vastaava Kaisa Tomperi opiskelee kolmatta vuotta leikkausta, ja visuaalisesta ilmeestä vastaava Tuomas Korolainen kolmatta vuotta visuaalista suunnittelua.
Aiemmat jutut Reikäreunasta
Aamulehden juttu Oriveden kulttuuripalkinnosta
Reikäreuna festivaali
Taideyhdistys Roihu
Labels:
elokuva,
festivaali,
reikäreuna
lauantai 6. joulukuuta 2008
Avoimempi kynttiläkulkue 30.11. Helsingissä
Adventtiaamuna 30.11. neljä ensimmäisen vuosikurssin kuvataiteen opiskelijaa, Essi Laurila, Liisa Hietanen, Timo Piikkilä ja Laura Rytkönen, järjestivät tasa-arvoa käsittelevän performanssin Helsingissä. Kiasmalta lähteneen kulkueen kärjessä kannettiin Tuomiokirkolle kaappi, joka asetettiin kirkon sisäänkäyntiä vastapäätä olevalle jalkakäytävälle. Kaapin ovet suunnattiin katsomaan kohti kirkkoa ja sisälle sytytettiin kynttilöitä.
Performanssi oli reaktio yhteiskunnassa tapahtuvaan toiseuttamiseen, erityisesti tärkeiden mielipidevaikuttajien ja valtaa omaavien tahojen suunnalta. Kaapin tuominen suurten vallan symboleiden luokse, Tuomiokirkolle Senaatintorin laidalle, edusti toivetta avoimemmasta keskustelusta seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen asemasta yhteiskunnassamme. Ryhmän näkemyksen mukaan, sen sijaan että ihmisten oletetaan olevan jotain tiettyä mieltä, heille pitäisi antaa mahdollisuus kohdata toisensa, eikä tehdä valmista jakoa ”meihin” ja ”toisiin”. Ihmiset ovat lukuisissa julkisissa keskusteluissa ja mielipidetiedusteluissa osoittaneet halunsa ja kykynsä käsitellä kyseisiä asioita, ja kohdata nämä paljon puhutut toiset. Lesbo voi olla päätoimittaja. Transnainen voi olla kirkkoherra.
Ryhmä haluaa puolustaa kaikkien oikeutta olla ja näkyä omana itsenään. Kaappi on mahdollista avata, mikäli kaappi ensin saadaan näkyväksi.
Liisa Hietanen, Essi Laurila, Timo Piikkilä ja Laura Rytkönen
Valon voimat - osa 4
TAMKin kuvataiteen koulutusohjelman Mediataidenäyttely-kurssilla osallistuttiin Isse Karstenin kuratoimaan kaupunkitaidefestivaaliin – Valon voimat - Helsingissä, Hakaniemessä 14-23.11.2008.
Tämä on neljäs ja viimeinen osa juttusarjasta, jossa TAMKin kuvataiteen koulutusohjelman opettaja Sari Tervaniemi esittelee Valon voimat taidenäyttelyssä esillä olleita töitä.
Martta Tuomaalan Stop yksipuolisuudelle! -yhteisötaideteos on vastaisku Stop töhryille! –kampanjalle. Perjantaina ja lauantaina 21. Ja 22.11. maalataan ja piirretään Elokolossa, Hakaniemessä, kylttejä joissa tekijät voivat ilmaista mitkä asiat eivät ole heidän mielestään hoidettu reilusti. Sunnuntaina 23.11. klo 14 lähtien etsitään sopivia paikkoja joissa tekijä haluaa tulla valokuvatuksi kylttinsä kanssa. Kuvat tulevat esille virtuaaligalleriaan. Teos etsii uusia vaikuttajia ja monipuolisia näkökulmia.
Yhteiskunnallinen vaikuttaminen voi olla tarttuvaa. Stop töhryille! on antanut Tuomaalalle kampanjakärpäsen pistoksen joka nyt on vaarassa levitä Kallion kaupunginosassa. Yhdessä työskentely jonkin projektin parissa on yksi tehokkaimpia tapoja lähentää ihmisiä, tämä projekti on hieno esimerkki kuvataiteen tehtävästä aktivoivana hyvinvoinnin tuottajana yhteiskunnassa.
Karoliina Paapan Valokuvia-projekti on toteutettu valolaatikoihin jotka on ripustettu puoliympyrän muotoon. Lavastetuissa valokuvissa nuoret aikuiset esiintyvät varastonomaisessa tilassa. Kuvissa poseeraavat henkilöt ovat valinneet identiteettinsä ja haluavat tuoda niitä esiin muotikuvantyylisissä kuvissa.
Karen Blixenin terävä huomio – Naamiostasi sinut tunnetaan - toimii edelleen. Ulkoasu ja ulkonäkö sinänsä on voimakas itsensä toteuttamisen foorumi ja kaikille avoin. Erityisen tärkeä tämä esittämisen foorumi on nuorten eri yhteisöille ja niille jotka haluavat olla katu-uskottavia. Teos sopii metroasemalle jonka nuoret ovat ottaneet hengailupaikaksi.
Vera Arjoman käsitetaideteos Sleepwalker on löydettävissä eri ilmoitustauluilta Kallion alueella. Teos on A-5 kokoinen ilmoitus jossa pyydetään lähettämään sähköpostia nimimerkille Sleepwalker jos omaa havaintoja jumalasta / jumalista. Teoksessa etsitään halukkaita keskusteluun kokemuksista tai ajatuksista jumalista.
Yleensä kadulla kulkijoille tyrkytetään erilaisia lappusia joissa yritetään saada kannattajia omalle uskonnolle. Tämä teos etsii erilaisia käsityksiä jumalista ja yrittää luoda väljää ja vapaata yhteisöä ja keskustelufoorumia tuputtamatta mitään. Arjoma on halukas kehittämään yhteisölle erilaisia tapoja ilmaista ajatuksiaan sähköpostikeskustelujen jälkeen.
Katariina Myllärin performanssi tapahtui Koko-teatterin lämpiössä Pitkän sillan korvassa Memory Traces -festivaalin aikaan. Mylläri sekoittaa teoksessaan performanssin ja teatterin traditioita. Katsojat saivat kommentteja jotka tuntuivat liian yksityisiltä. Kommentit aiheuttivat hämmennyksen tunteita, naurua ja pelkoa siitä, että mihinkähän heitä ollaan vetämässä mukaan. Mylläri meni mm. Makamaan lämpiössä virvokkeita nauttivien pöydälle yritettyään ensin siirtää heidän henkilökohtaisia tavaroitaan. Arvaamaton esitys näytti yhtä aikaa sekä pelottavan että imartelevan teatterin katsojia väliaikahetkenä.
Teatteriyleisö sai virkistävän kokemuksen osoittaa rohkeuttaan ja osallistua esitykseen, jossa oli piirteitä stand-up komediasta ja vakavasta henkilökohtaisesta parisuhdekeskustelusta.
Omassa valokuvateoksessani Hakis halusin näyttää kauniin hetken Hakaniemen metroasemalla. Tiistaina 4.11. 2008 odottelin Hakaniemen metroasemalla, että tapahtuisi jotain kaunista. Jonkin ajan kuluttua paikalle saapui isä ja tytär. Isä otti tyttärensä kädestä kiinni. Se oli kaunista. Otin heistä kuvan ja asetin sen esille suurikokoisena mustesuihkutulosteena kuvauspaikalle.
Valon voimat
Teksti: Sari Tervaniemi
Tämä on neljäs ja viimeinen osa juttusarjasta, jossa TAMKin kuvataiteen koulutusohjelman opettaja Sari Tervaniemi esittelee Valon voimat taidenäyttelyssä esillä olleita töitä.
Martta Tuomaalan Stop yksipuolisuudelle! -yhteisötaideteos on vastaisku Stop töhryille! –kampanjalle. Perjantaina ja lauantaina 21. Ja 22.11. maalataan ja piirretään Elokolossa, Hakaniemessä, kylttejä joissa tekijät voivat ilmaista mitkä asiat eivät ole heidän mielestään hoidettu reilusti. Sunnuntaina 23.11. klo 14 lähtien etsitään sopivia paikkoja joissa tekijä haluaa tulla valokuvatuksi kylttinsä kanssa. Kuvat tulevat esille virtuaaligalleriaan. Teos etsii uusia vaikuttajia ja monipuolisia näkökulmia.
Yhteiskunnallinen vaikuttaminen voi olla tarttuvaa. Stop töhryille! on antanut Tuomaalalle kampanjakärpäsen pistoksen joka nyt on vaarassa levitä Kallion kaupunginosassa. Yhdessä työskentely jonkin projektin parissa on yksi tehokkaimpia tapoja lähentää ihmisiä, tämä projekti on hieno esimerkki kuvataiteen tehtävästä aktivoivana hyvinvoinnin tuottajana yhteiskunnassa.
Karoliina Paapan Valokuvia-projekti on toteutettu valolaatikoihin jotka on ripustettu puoliympyrän muotoon. Lavastetuissa valokuvissa nuoret aikuiset esiintyvät varastonomaisessa tilassa. Kuvissa poseeraavat henkilöt ovat valinneet identiteettinsä ja haluavat tuoda niitä esiin muotikuvantyylisissä kuvissa.
Karen Blixenin terävä huomio – Naamiostasi sinut tunnetaan - toimii edelleen. Ulkoasu ja ulkonäkö sinänsä on voimakas itsensä toteuttamisen foorumi ja kaikille avoin. Erityisen tärkeä tämä esittämisen foorumi on nuorten eri yhteisöille ja niille jotka haluavat olla katu-uskottavia. Teos sopii metroasemalle jonka nuoret ovat ottaneet hengailupaikaksi.
Vera Arjoman käsitetaideteos Sleepwalker on löydettävissä eri ilmoitustauluilta Kallion alueella. Teos on A-5 kokoinen ilmoitus jossa pyydetään lähettämään sähköpostia nimimerkille Sleepwalker jos omaa havaintoja jumalasta / jumalista. Teoksessa etsitään halukkaita keskusteluun kokemuksista tai ajatuksista jumalista.
Yleensä kadulla kulkijoille tyrkytetään erilaisia lappusia joissa yritetään saada kannattajia omalle uskonnolle. Tämä teos etsii erilaisia käsityksiä jumalista ja yrittää luoda väljää ja vapaata yhteisöä ja keskustelufoorumia tuputtamatta mitään. Arjoma on halukas kehittämään yhteisölle erilaisia tapoja ilmaista ajatuksiaan sähköpostikeskustelujen jälkeen.
Katariina Myllärin performanssi tapahtui Koko-teatterin lämpiössä Pitkän sillan korvassa Memory Traces -festivaalin aikaan. Mylläri sekoittaa teoksessaan performanssin ja teatterin traditioita. Katsojat saivat kommentteja jotka tuntuivat liian yksityisiltä. Kommentit aiheuttivat hämmennyksen tunteita, naurua ja pelkoa siitä, että mihinkähän heitä ollaan vetämässä mukaan. Mylläri meni mm. Makamaan lämpiössä virvokkeita nauttivien pöydälle yritettyään ensin siirtää heidän henkilökohtaisia tavaroitaan. Arvaamaton esitys näytti yhtä aikaa sekä pelottavan että imartelevan teatterin katsojia väliaikahetkenä.
Teatteriyleisö sai virkistävän kokemuksen osoittaa rohkeuttaan ja osallistua esitykseen, jossa oli piirteitä stand-up komediasta ja vakavasta henkilökohtaisesta parisuhdekeskustelusta.
Omassa valokuvateoksessani Hakis halusin näyttää kauniin hetken Hakaniemen metroasemalla. Tiistaina 4.11. 2008 odottelin Hakaniemen metroasemalla, että tapahtuisi jotain kaunista. Jonkin ajan kuluttua paikalle saapui isä ja tytär. Isä otti tyttärensä kädestä kiinni. Se oli kaunista. Otin heistä kuvan ja asetin sen esille suurikokoisena mustesuihkutulosteena kuvauspaikalle.
Valon voimat
Teksti: Sari Tervaniemi
perjantai 5. joulukuuta 2008
Valoinstallaatio Kultainen vasikka Pesurummussa 8.-12.12.
TAMKin Finlaysonin kampuksen sisääntuloaulassa, "Pesurummussa", on viime päivät rakennettu valoilmaisun suuntautumisvaihtoehdon toisen vuosikurssin valoinstallaatiota Kultainen vasikka- näytelmän pohjalta.
Pienoismallin ja valoinstallaation rakentaminen kuuluu Valo ja tila-kurssin Tekstistä tilaan -osioon. Kurssiin kuuluu myös teknisen piirtämisen ja valosuunnitteludokumentoinnin-, valon ja värin- sekä valon ja tilan filosofian osakokonaisuudet.
Installaatioon liittyvä pohjatyö alkoi lokakuun alussa, jolloin luimme Maria Jotunin Kultainen vasikka- näytelmän. Purimme teoksen kohtaus kohtaukselta ja pohdimme hahmojen toiminnan motiiveja. Sen pohjalta aloimme ideoimaan installaatiota lähestyen sitä värien ja materiaalien kautta: installaatiossa näkyvät esineet ja materiaalit ovat tuon pohdinnan tuloksia.
Jakauduimme kolmeen ryhmään näytelmän kolmen näytöksen mukaisesti. Näissä ryhmissä rakensimme itse installaation sekä siihen liittyvän pienoismallin. Pienoismallin rakentaminen on osa installaation suunnittelua ja auttaa suunnittelijaa sekä hahmottamaan tuotoksen lopullista ylöspanoa että esittämään suunnitelmiaan muulle työryhmälle.
Valoinstallaatio on nähtävillä Tampereen ammattikorkeakoulun Finlaysonin toimipisteen aulatilassa 8.-12.12.
Valoilmaisun toinen vuosikurssi työryhmittäin
1.näytös
Crista Parviainen Tiina Järvinen Miia Koffert Petra Honkaniemi
2.näytös
Elina Nopanen Essi Santala Anna Nikkanen Alpo Nummelin
3.näytös
Otto Suojanen Risto Ojalammi Matleena Oksanen
Teksti ja kuvat: Crista Parviainen
Valon voimat - osa 3
TAMKin kuvataiteen koulutusohjelman Mediataidenäyttely-kurssilla osallistuttiin Isse Karstenin kuratoimaan kaupunkitaidefestivaaliin – Valon voimat - Helsingissä, Hakaniemessä 14.-23.11.2008.
Tämä on kolmas osa juttusarjasta, jossa TAMKin kuvataiteen koulutusohjelman opettaja Sari Tervaniemi esittelee Valon voimat taidenäyttelyssä esillä olleita töitä.
"Satu Leppäsen ja Mikko Tapion Bätmän valoteos toteutui pahamaineisen Sörnäisen metroaseman lähellä, Kurvissa. Metroaseman edessä olevalla aukiolla liikkuu paljon eriasteilla olevia päihde- ja huumeongelmaisia. Gotham Cityssä taivaalle heijastuu Batmanin merkki kun apua on tulossa. Sörnäisissä tarvitaan kipeästi apua. Perjantai-iltana 14.11. ilmestyi erään kerrostalon seinään valokiila jossa oli Bätmanin merkki.
Valitettavasti apua tarvitsevia ei voitu pelastaa, mutta merkki varmasti nosti kaikille esiin lämpimiä tunteita lapsuudesta. Onnenhetkiä löytyi lapsuuden innolla helpommin. Monille vaikeissa tilanteissa eläville ja/tai asunnottomille jo se, että joku on kiinnostunut tulemaan heidän lähelleen ja tekemään jotain kaikkien paikan päällä olevien iloksi on lohdullista. Projekti vaati huolellista toteuttamista ja tekijöiden piti olla varautuneita yllättäviin tilanteisiin.
Tanel Päll asetti esille Hakaniemen metroasemalle mm. häiriköiden säilyttämiseen käytettyyn ympyränmuotoisen tilan ikkunaan animaationsa Warum lieben Sie mich nicht. Animaatio kertoo mustalla huumorilla taloudellisessa ahdingossa elävästä miehestä joka lukee sanomalehteä ja syö viimeisiä sardiinejaan purkista.
Kallio on kuuluisa leipäjonoistaan. Animaatio koskettaa varmasti metrotunnelin kautta sosiaalitoimistoihin ja leipäjonoon matkaavia. Tässä videoinstallaatioversiossa ei ole ääntä, sen sijaan Päll on tehnyt tekstityksen joka kertoo videoanimaation äänimaailmasta. Katsoja joutuu samaistumaan kuulovaikeuksia omaaviin ja kuvittelemaan äänimaailman.
Outi Tuomaisen suunnittelema ja ohjaama Rosvoa ja poliisia -performanssi yllätti Hakaniemessä metronkäyttäjiä pe 14.11. klo 17. Mustiin pukeutuneet ’rosvot ja poliisit’ muistuttivat oikeita vartijoita ja nuoria häirikköjä. ’Poliiseilla’ oli maihinnousukengät, mustat vaatteet ja pipot sekä isot taskulamput. Häiriköillä oli mustat vaatteet, huput päässä ja öljylyhdyt. Öljylyhdyt loivat erityisesti tunnelman esityksestä ja rauhoittivat yleisöksi päätyneitä metromatkustajia. Esitys näytti vaikuttavan yleisöön. Aluksi esitykseen törmäävät ihmiset olivat varuillaan koska tilanne näytti tutulta ’vartija poistaa häirikön metrosta’ –tilanteelta, mutta pian ymmärrettiin, että kysymyksessä eivät olleet oikeat vartijat ja polvilleen joutuvat ’rosvot’ jotka yrittivät suojella tultaan lyhdyissä saivat osaksi empaattisia katseita.
Esiintyjät Outi Tuomainen, Martta Tuomaala, Satu Leppänen, Mikko Tapio ja Sampsa Kuha ottivat metroon vievän tunnelin tilan hyvin haltuunsa ja loivat tunnelman uhkaavasta tilanteesta, tästä lähtien esityksen nähneet –erityisesti lapsimatkustajat – osaavat varmasti käyttäytyä metrossa. Esityksessä oli mukana myös oikea vartija jonka valvovien silmien alla performanssi tapahtui."
Valon voimat
Teksti: Sari Tervaniemi
Jatkoa seuraa...
Tämä on kolmas osa juttusarjasta, jossa TAMKin kuvataiteen koulutusohjelman opettaja Sari Tervaniemi esittelee Valon voimat taidenäyttelyssä esillä olleita töitä.
"Satu Leppäsen ja Mikko Tapion Bätmän valoteos toteutui pahamaineisen Sörnäisen metroaseman lähellä, Kurvissa. Metroaseman edessä olevalla aukiolla liikkuu paljon eriasteilla olevia päihde- ja huumeongelmaisia. Gotham Cityssä taivaalle heijastuu Batmanin merkki kun apua on tulossa. Sörnäisissä tarvitaan kipeästi apua. Perjantai-iltana 14.11. ilmestyi erään kerrostalon seinään valokiila jossa oli Bätmanin merkki.
Valitettavasti apua tarvitsevia ei voitu pelastaa, mutta merkki varmasti nosti kaikille esiin lämpimiä tunteita lapsuudesta. Onnenhetkiä löytyi lapsuuden innolla helpommin. Monille vaikeissa tilanteissa eläville ja/tai asunnottomille jo se, että joku on kiinnostunut tulemaan heidän lähelleen ja tekemään jotain kaikkien paikan päällä olevien iloksi on lohdullista. Projekti vaati huolellista toteuttamista ja tekijöiden piti olla varautuneita yllättäviin tilanteisiin.
Tanel Päll asetti esille Hakaniemen metroasemalle mm. häiriköiden säilyttämiseen käytettyyn ympyränmuotoisen tilan ikkunaan animaationsa Warum lieben Sie mich nicht. Animaatio kertoo mustalla huumorilla taloudellisessa ahdingossa elävästä miehestä joka lukee sanomalehteä ja syö viimeisiä sardiinejaan purkista.
Kallio on kuuluisa leipäjonoistaan. Animaatio koskettaa varmasti metrotunnelin kautta sosiaalitoimistoihin ja leipäjonoon matkaavia. Tässä videoinstallaatioversiossa ei ole ääntä, sen sijaan Päll on tehnyt tekstityksen joka kertoo videoanimaation äänimaailmasta. Katsoja joutuu samaistumaan kuulovaikeuksia omaaviin ja kuvittelemaan äänimaailman.
Outi Tuomaisen suunnittelema ja ohjaama Rosvoa ja poliisia -performanssi yllätti Hakaniemessä metronkäyttäjiä pe 14.11. klo 17. Mustiin pukeutuneet ’rosvot ja poliisit’ muistuttivat oikeita vartijoita ja nuoria häirikköjä. ’Poliiseilla’ oli maihinnousukengät, mustat vaatteet ja pipot sekä isot taskulamput. Häiriköillä oli mustat vaatteet, huput päässä ja öljylyhdyt. Öljylyhdyt loivat erityisesti tunnelman esityksestä ja rauhoittivat yleisöksi päätyneitä metromatkustajia. Esitys näytti vaikuttavan yleisöön. Aluksi esitykseen törmäävät ihmiset olivat varuillaan koska tilanne näytti tutulta ’vartija poistaa häirikön metrosta’ –tilanteelta, mutta pian ymmärrettiin, että kysymyksessä eivät olleet oikeat vartijat ja polvilleen joutuvat ’rosvot’ jotka yrittivät suojella tultaan lyhdyissä saivat osaksi empaattisia katseita.
Esiintyjät Outi Tuomainen, Martta Tuomaala, Satu Leppänen, Mikko Tapio ja Sampsa Kuha ottivat metroon vievän tunnelin tilan hyvin haltuunsa ja loivat tunnelman uhkaavasta tilanteesta, tästä lähtien esityksen nähneet –erityisesti lapsimatkustajat – osaavat varmasti käyttäytyä metrossa. Esityksessä oli mukana myös oikea vartija jonka valvovien silmien alla performanssi tapahtui."
Valon voimat
Teksti: Sari Tervaniemi
Jatkoa seuraa...
torstai 4. joulukuuta 2008
Hallo aus Europrix, Graz!
Operaatio Hurrikaanin naisedustus lähti edustamaan Suomea, TTVO:ta ja YLEä 27.-30.11. Itävaltaan, Graziin.
Festivaalien hermokeskuksena toimi aivan keskustan tuntumassa sijaitseva Kunsthaus Graz, paikallinen nykytaiteen museo. Tapahtumapäivinä Kunsthaus täyttyi ympäri Eurooppaa kerääntyneistä nuorista multimediatekijöistä, ja ohjelmassa oli kaikkea seminaareista vapaamuotoisempaan verkostoitumiseen. Kisaan oli lähetetty tänä vuonna 338 projektia, joista viisi oli suomalaisia. Projektit olivat mielenkiintoisia ja erilaisia, aina puhuvasta RoboVox –robotista Tagtool-digitaalitaidetyökaluun.
Lauantai-illan hienossa gaalassa Euroopan parhaat palkittiin, ja tunnelma oli katossa. Koko kisan voiton vei ranskalainen mü-projekti. mü on satuihin pohjautuva interaktiivinen multimediapöytä, joka on suunnattu tarhaikäisille lapsille oppimisen välineeksi. Aika mielenkiintoista!
Interaktiivisen TV:n sarjassa palkinto meni Operaatio Hurrikaanilta ohi ja kohti Alankomaita. Sarjan voittaja Kika & Bob on kaupallinen animaatio, jossa pikku tyttö ja palomies kiertävät maailmaa tavoitteenaan pelastaa kissa kirkontornista.
Emme kuitenkaan vaipuneet murheen alhoon, sillä meillä työt jatkuvat kisasta huolimatta agenttiseikkailun parissa myös tulevaisuudessa. Uudet jaksot ovat työn alla, ja kaudesta tulee parempi kuin koskaan!
Kokemus oli hieno ja oli todella mielenkiintoista nähdä, mitä kaikkea multimedia-alalla onkaan tulossa, menossa ja kehitteillä!
Kuulimme myös, että eurooppalaiset ystävämme pitävät Tamperetta mukavana kaupunkina – ja kuulimme jopa huhua että uutta TAF-festivaalia odotetaan innolla.
Siihen saakka, pysykää valppaina!
Riikka ja Kaisa
Hurrikaaniagentit Grazista
Kuva1: Projektit olivat esillä Kunsthausin ”kattohuoneistossa”. Kaisa tutustuu uusiin virtauksiin.
Kuva2: Riikka testaa saksalaista Amigos projektia, joka mahdollistaa tiedonkeruun interaktiivisesti esimerkiksi messuilla.
Kuva3: RoboVoxin pikkuveli RoboVoice puhuu ääneen tekstiviestillä lähettämäsi viestit. Kahdeksanmetrisen tilataideteoksen voi bongata mm. toreilta.
Europrix netissä, Top 23 projektit ja paljon muuta
Tagtool
Mü
Amigos
Robovox
Operaatio Hurrikaani netissä
TAF-festivaali
Riikka Hiekkaniemi opiskelee TAMKin viestinnän koulutusohjelmassa mediatuottamista, Kaisa Hakala on jo päättänyt vuorovaikutteisuuden suunnittelun opintonsa täällä. Riikka on Operaatio Hurrikaanin kuvaussihteeri ja Kaisa websuunnittelija.
keskiviikko 3. joulukuuta 2008
Valon voimat - osa 2
TAMKin kuvataiteen koulutusohjelman Mediataidenäyttely-kurssilla osallistuttiin Isse Karstenin kuratoimaan kaupunkitaidefestivaaliin – Valon voimat - Helsingissä, Hakaniemessä 14.-23.11.2008.
Tämä on jatkoa toissapäiväiselle jutulle, jossa TAMKin kuvataiteen koulutusohjelman opettaja Sari Tervaniemi esittelee Valon voimat taidenäyttelyssä esillä olleita töitä.
Mikko Torvisen Valkoista vihreällä -teos kommentoi kaupungissa rakentelua. Yleensä rakennusvirastonaidat jalkakäytävillä repivät kaupungilla kulkijoiden hermoja, mutta tällä kertaa suupielet kaartuvat hymyyn. Suuri puhtaanvalkoinen legoseinämä näyttävää hauskalta vihreällä laatalla. Lapsuus ja omat rakentelut nousevat mieleen väkisinkin. Onni saattoi olla uudet legot ja se kun osasi tehdä lego-seinää. Miten on nykyisen kaupunkirakentelun laita? Onnistutaanko siinä tekemään ihmiset onnellisiksi? Jäävätkö rakennelmat kesken? Ovatko uudet suuret rakennusprojektit vain isokenkäisten lego-leikkejä? Teos onnistui herättämään ohikulkevan mobiilikuvaajan mielenkiinnon, Metro-lehdessä vitsailtiin, että onko rakennusvirastolta loppunut rahat, kun pitää legoilla rakentaa. Teos onnistuu herättämään yhteisöllistä keskustelua kaikkien käsillä olevassa ilmaisjakelulehdessä.
Päivi Viinikaisen lomakkeista taitetut origami-linnut on istalloitu Kallion virastotalon eteläisen piirin sosiaalitoimistoon ja sosiaalitoimiston tiedottaja on laittanut niistä kuvia myös sos.net-verkkosivuille. Teoksessa yhdistyy arkipäivä ja juhla. Keskelle arkea on monimutkaisia kysymyksiä sisältävistä lomakkeista askarreltu kaunis lintu. Vaikka lomakkeilla ei aina tukea herukaan voi turhautunut hakija taitella niistä koristeen ohjeen mukaan. Kun lintuja on tarpeeksi monta syntyy niistä juhlava elementti ankeaan matalakattoiseen toimistotilaan. Lomakkeen taittelu voi saada aikaan myös anarkistisen pilkkeen tekijän silmäkulmaan. Origamin taittelu on kaunis tapa purkaa aggressiota. Sosiaalinen installaatio saa aikaan kauneuden kokemuksen huumorilla ja kritiikillä maustettuna.
Teksti: Sari Tervaniemi
Jatkoa seuraa...
Valon voimat näyttely
Tämä on jatkoa toissapäiväiselle jutulle, jossa TAMKin kuvataiteen koulutusohjelman opettaja Sari Tervaniemi esittelee Valon voimat taidenäyttelyssä esillä olleita töitä.
Mikko Torvisen Valkoista vihreällä -teos kommentoi kaupungissa rakentelua. Yleensä rakennusvirastonaidat jalkakäytävillä repivät kaupungilla kulkijoiden hermoja, mutta tällä kertaa suupielet kaartuvat hymyyn. Suuri puhtaanvalkoinen legoseinämä näyttävää hauskalta vihreällä laatalla. Lapsuus ja omat rakentelut nousevat mieleen väkisinkin. Onni saattoi olla uudet legot ja se kun osasi tehdä lego-seinää. Miten on nykyisen kaupunkirakentelun laita? Onnistutaanko siinä tekemään ihmiset onnellisiksi? Jäävätkö rakennelmat kesken? Ovatko uudet suuret rakennusprojektit vain isokenkäisten lego-leikkejä? Teos onnistui herättämään ohikulkevan mobiilikuvaajan mielenkiinnon, Metro-lehdessä vitsailtiin, että onko rakennusvirastolta loppunut rahat, kun pitää legoilla rakentaa. Teos onnistuu herättämään yhteisöllistä keskustelua kaikkien käsillä olevassa ilmaisjakelulehdessä.
Päivi Viinikaisen lomakkeista taitetut origami-linnut on istalloitu Kallion virastotalon eteläisen piirin sosiaalitoimistoon ja sosiaalitoimiston tiedottaja on laittanut niistä kuvia myös sos.net-verkkosivuille. Teoksessa yhdistyy arkipäivä ja juhla. Keskelle arkea on monimutkaisia kysymyksiä sisältävistä lomakkeista askarreltu kaunis lintu. Vaikka lomakkeilla ei aina tukea herukaan voi turhautunut hakija taitella niistä koristeen ohjeen mukaan. Kun lintuja on tarpeeksi monta syntyy niistä juhlava elementti ankeaan matalakattoiseen toimistotilaan. Lomakkeen taittelu voi saada aikaan myös anarkistisen pilkkeen tekijän silmäkulmaan. Origamin taittelu on kaunis tapa purkaa aggressiota. Sosiaalinen installaatio saa aikaan kauneuden kokemuksen huumorilla ja kritiikillä maustettuna.
Teksti: Sari Tervaniemi
Jatkoa seuraa...
Valon voimat näyttely
tiistai 2. joulukuuta 2008
TTVO festarit 3.12.2008 Klubilla
Tule, näe ja tiedä, mistä seuraavaksi puhutaan!
Tummat tunnit!
Liput 3 euroa, ovet auki klo 21.00 lähtien.
22.00 AIDA suomenkielinen ja kaunis melankolinen rock!
22.45 JAAKKO & JAY folk-punkin lähettiläät!
23.30 LII-SAN TUOTE taiteen, musiikin ja performanssin paketti!
00.10 MIND’S PRESSURES raskaampaan makuun!
01.20 THE FRIEND indierockin nouseva tähti, tuttu myös Provinssin lavalta!
Tapahtuman järjestää TARINA, Tampereean ammattikorkeakoulun taiteen ja viestinnän ainejärjestö.
Lisätietoja bändeistä/Information about bands:
The Friend
Mind's Pressures
Jaakko & Jay
Lii-san tuote
Aida
maanantai 1. joulukuuta 2008
Valon voimat - osa 1
TAMKin kuvataiteen koulutusohjelman Mediataidenäyttely-kurssilla osallistuttiin Isse Karstenin kuratoimaan kaupunkitaidefestivaaliin – Valon voimat - Helsingissä, Hakaniemessä 14.-23.11.2008.
Mediataidenäyttelykurssin tavoite on että opiskelija oppii ja saa kokemusta näyttelyn järjestämisprosessista, on tuottamassa itse näyttelyn tiedotusmateriaalia ja osallistuu näyttelyn toteuttamiseen ulkopuolisen näyttelynjärjestäjätahon kanssa opettajan tuella.
Valon voimat -näyttelyssä oli esillä teoksia kymmeneltä TAMKin kuvataiteen opiskelijalta. Teokset olivat yhteisöllisiä teoksia jotka olivat löydettävissä kaupunkitilassa. Teokset ottivat kantaa kaupungin julkisiin ja sosiaalisiin tiloihin, ne olivat keskustelun avauksia katsojan kanssa yhteisöllisistä asioista.
Julkaisemme kurssin opettajan, Sari Tervaniemen lyhyitä tulkintoja toteutetuista projekteista useammassa osassa.
"Laura Konttisen Eräs kulissi -teos on sijoitettu kiireisen Hakaniemen metrotunnelin lipunmyyntiautomaattien lähelle. Valkoinen kulissiseinä yllättää yhtäkkiä arkisessa ympäristössä. Ihan kuin kulissi olisi lähtenyt liikkeelle läheisestä Helsingin kaupungin teatterista. Toiselta puolelta seinä näyttää kauniilta veistokselta, toiselta puolelta paljastuu sen raaka rakenne betonipainoineen. Miksi julkisessa tilassa on kulissi? Mitä muita kulisseja on julkisissa tiloissa? Miksi julkisissa paikoissa ei voisi olla leikkimielisiä väliaikaisia kulisseja ilahduttamassa ohikulkijoita ja odottelijoita tai ainakin lapsia jotka voivat mennä sen taakse piiloon tai järjestää pienen näytelmän sen ympärille.
Se, että julkinen teos voi olla myös väliaikainen on tärkeää. Usein julkisissa tiloissa on patsaita joista tulee maamerkkejä, ne ikään kuin elävät omaa elämäänsä eivätkä enää kymmenen vuoden päästä kommentoi tai osallistu ihmisten elämään. Laura Konttisen teos on ollut aiemmin esillä AVO 08 –kaupunkitilanäyttelyssä Tampereen rautatieasemalla.
Maija Kovarin 359 mahdollisuutta –teos on metallitangon päässä oleva metallinen nuoli jonka jalustassa lukee, että sitä voi käännellä mihin suuntaan tahansa. Teos on sijoitettu vilkkaaseen kävely- ja pyöräilyteiden risteykseen Kaisaniemen puistossa.
Kaupunkitilat ovat täynnä ohjaavia nuolia, kylttejä ja kieltoja. Tämä teos on muistomerkki sille, että kulkijalla on loppujen lopuksi aina vapaus valita lähteä ihan mihin suuntaan tahansa niin puistossa kuin elämäntilanteissa. On tärkeää muistaa, että meillä on vapaus valita. On tärkeää kuunnella mitä tarvitsee ja lähteä siihen suuntaan mistä se löytyy.
Sosiaalisten ja fyysisten tilojen ohjeet ovat tehty kaikkien kulkijoiden turvallisuuden vuoksi, mutta ohjeiden päivittäminen ei tapahdu jollei kulkija kysy itseltään mihin suuntaan on tärkeää ja turvallista lähteä."
Teksti: Sari Tervaniemi
Jatkoa seuraa...
Valon voimat näyttely
Mediataidenäyttelykurssin tavoite on että opiskelija oppii ja saa kokemusta näyttelyn järjestämisprosessista, on tuottamassa itse näyttelyn tiedotusmateriaalia ja osallistuu näyttelyn toteuttamiseen ulkopuolisen näyttelynjärjestäjätahon kanssa opettajan tuella.
Valon voimat -näyttelyssä oli esillä teoksia kymmeneltä TAMKin kuvataiteen opiskelijalta. Teokset olivat yhteisöllisiä teoksia jotka olivat löydettävissä kaupunkitilassa. Teokset ottivat kantaa kaupungin julkisiin ja sosiaalisiin tiloihin, ne olivat keskustelun avauksia katsojan kanssa yhteisöllisistä asioista.
Julkaisemme kurssin opettajan, Sari Tervaniemen lyhyitä tulkintoja toteutetuista projekteista useammassa osassa.
"Laura Konttisen Eräs kulissi -teos on sijoitettu kiireisen Hakaniemen metrotunnelin lipunmyyntiautomaattien lähelle. Valkoinen kulissiseinä yllättää yhtäkkiä arkisessa ympäristössä. Ihan kuin kulissi olisi lähtenyt liikkeelle läheisestä Helsingin kaupungin teatterista. Toiselta puolelta seinä näyttää kauniilta veistokselta, toiselta puolelta paljastuu sen raaka rakenne betonipainoineen. Miksi julkisessa tilassa on kulissi? Mitä muita kulisseja on julkisissa tiloissa? Miksi julkisissa paikoissa ei voisi olla leikkimielisiä väliaikaisia kulisseja ilahduttamassa ohikulkijoita ja odottelijoita tai ainakin lapsia jotka voivat mennä sen taakse piiloon tai järjestää pienen näytelmän sen ympärille.
Se, että julkinen teos voi olla myös väliaikainen on tärkeää. Usein julkisissa tiloissa on patsaita joista tulee maamerkkejä, ne ikään kuin elävät omaa elämäänsä eivätkä enää kymmenen vuoden päästä kommentoi tai osallistu ihmisten elämään. Laura Konttisen teos on ollut aiemmin esillä AVO 08 –kaupunkitilanäyttelyssä Tampereen rautatieasemalla.
Maija Kovarin 359 mahdollisuutta –teos on metallitangon päässä oleva metallinen nuoli jonka jalustassa lukee, että sitä voi käännellä mihin suuntaan tahansa. Teos on sijoitettu vilkkaaseen kävely- ja pyöräilyteiden risteykseen Kaisaniemen puistossa.
Kaupunkitilat ovat täynnä ohjaavia nuolia, kylttejä ja kieltoja. Tämä teos on muistomerkki sille, että kulkijalla on loppujen lopuksi aina vapaus valita lähteä ihan mihin suuntaan tahansa niin puistossa kuin elämäntilanteissa. On tärkeää muistaa, että meillä on vapaus valita. On tärkeää kuunnella mitä tarvitsee ja lähteä siihen suuntaan mistä se löytyy.
Sosiaalisten ja fyysisten tilojen ohjeet ovat tehty kaikkien kulkijoiden turvallisuuden vuoksi, mutta ohjeiden päivittäminen ei tapahdu jollei kulkija kysy itseltään mihin suuntaan on tärkeää ja turvallista lähteä."
Teksti: Sari Tervaniemi
Jatkoa seuraa...
Valon voimat näyttely
Opettajavaihdossa Tandilissa, osa 1
TAMK:lla on Etelä-Amerikassa 3 partneriyliopistoa, joista yksi Argentiinassa, Tandilissa. Saavuin opettajavaihtoon pari viikkoa sitten oltuani ensin muutamia päiviä Buenos Airesissa.
Buenos Airesissa vierailin Ursula Cine-mainoselokuvatuotantoyhtiössä, jossa tapasin tuottaja Adrian D'Amarion. Ursula Cine on toiminut vuoden ja tuottanut tänä aikana n. 30 mainoselokuvaa, joista 40 % internettiin. Kontaktin Ursula Cineen sain opiskelijamme Johanna Vellingin kautta, hän oli Ursulassa harjoittelussa keväällä 2008.
Kuva: Tuottaja Adrian D'Amario, Ursula Cine, Ursula Cinen toimiston patiolla Palermon kaupunginosassa Buenos Airesissa
Täällä Tandilissa, Unicenissa (Universidad Nacional de Centro de la Provincia de Buenos Aires) olen työskennellyt Taiteen osastolla, Facultad de Arte, jossa koulutetaan teatteri- ja elokuvaopiskelijoita, heitä on yhteensä n. 400. Koko Unicenissa opiskelee n. 12 000 opiskelijaa. Useimmat osastot sijaitsevat kampuksella, n. 7 km kaupungin ulkopuolella, Taiteen ja kielten opetuksen tilat sekä rehtorin toimistot ovat kaupungin keskustassa. Taiteen osastolla on oma pieni teatteri ja lähellä sijaitsee myös yliopiston ja kaupungin yhdessä hallinnoima kulttuurikeskus, Centro Cultural, jossa järjestetään erilaisia avoimia kursseja, esityksiä ja tapahtumia.
Kuva: Taiteen osaston henkilökuntaa, vas. Victoria Fuentes, Secretaria de Extensión, Cristina Dimatteo, Secretaria Académica, Carlos Catalano, Decano and Maximiliano Napa, No-Docente
Viime viikolla vierailin kolmessa englanninkielen ryhmässä kertomassa Suomesta. Opiskelijoiden englannin taidot olivat hyvin erilaisia, yksi ryhmistä oli aloittanut syyskuussa ja keskustelimme lähinnä "What do you do" ja "How is the weather in Finland"-tasolla, mutta muissa ryhmissä heräsi vilkas keskustelu mm. koulutuksesta ja yhteiskuntapoliittisista asioista ja eroista maidemme välillä.
Lisäksi pidin luentosarjan otsikolla "Márketing y producción en Medios Audiovisuales", mutta siitä enemmän seuraavassa postikortissa.
Unicen
Ursula Cine
Tandil
Buenos Airesissa vierailin Ursula Cine-mainoselokuvatuotantoyhtiössä, jossa tapasin tuottaja Adrian D'Amarion. Ursula Cine on toiminut vuoden ja tuottanut tänä aikana n. 30 mainoselokuvaa, joista 40 % internettiin. Kontaktin Ursula Cineen sain opiskelijamme Johanna Vellingin kautta, hän oli Ursulassa harjoittelussa keväällä 2008.
Kuva: Tuottaja Adrian D'Amario, Ursula Cine, Ursula Cinen toimiston patiolla Palermon kaupunginosassa Buenos Airesissa
Täällä Tandilissa, Unicenissa (Universidad Nacional de Centro de la Provincia de Buenos Aires) olen työskennellyt Taiteen osastolla, Facultad de Arte, jossa koulutetaan teatteri- ja elokuvaopiskelijoita, heitä on yhteensä n. 400. Koko Unicenissa opiskelee n. 12 000 opiskelijaa. Useimmat osastot sijaitsevat kampuksella, n. 7 km kaupungin ulkopuolella, Taiteen ja kielten opetuksen tilat sekä rehtorin toimistot ovat kaupungin keskustassa. Taiteen osastolla on oma pieni teatteri ja lähellä sijaitsee myös yliopiston ja kaupungin yhdessä hallinnoima kulttuurikeskus, Centro Cultural, jossa järjestetään erilaisia avoimia kursseja, esityksiä ja tapahtumia.
Kuva: Taiteen osaston henkilökuntaa, vas. Victoria Fuentes, Secretaria de Extensión, Cristina Dimatteo, Secretaria Académica, Carlos Catalano, Decano and Maximiliano Napa, No-Docente
Viime viikolla vierailin kolmessa englanninkielen ryhmässä kertomassa Suomesta. Opiskelijoiden englannin taidot olivat hyvin erilaisia, yksi ryhmistä oli aloittanut syyskuussa ja keskustelimme lähinnä "What do you do" ja "How is the weather in Finland"-tasolla, mutta muissa ryhmissä heräsi vilkas keskustelu mm. koulutuksesta ja yhteiskuntapoliittisista asioista ja eroista maidemme välillä.
Lisäksi pidin luentosarjan otsikolla "Márketing y producción en Medios Audiovisuales", mutta siitä enemmän seuraavassa postikortissa.
Unicen
Ursula Cine
Tandil
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)