maanantai 28. helmikuuta 2011

Legendaariset Filkkaribileet 2011


TAMKin (TTVOn) legendaariset Filkkaribileet tulevat taas kauheampina kuin koskaan! Heitä aivosi narikkaan ja löydä sisäinen zombisi Klubin tanssilattialta torstaina 10.3. klo 21 alkaen. Jos uskallat...

Kauhussa mukana:

The Friend
Plauge DJ's ()
VJ's stuua & valone

Liput: 7 e (opisk.ennakko 5 e)

Ikäraja: K-18

Lippuja voi lunastaa ennakkoon 23.2. alkaen Tampere Film Festivalin toimistolta (Tullikamarinaukio 2, 2. krs) sekä TAMKin Finlaysonin kampukselta pe 25.2. ja ma 7.3. ja ti 8.3. klo 8:30-15:30. (kahvio). Lippuja myynnissä myös Tamkon toimistossa Kuntokadun kampuksella!!!

Yhteistyössä: Tampere Film Festival ja Klubi
|||

perjantai 25. helmikuuta 2011

Kaunis kuolema Tampereen elokuvajuhlilla


(In English)
Kaunis kuolema on kolmen oppilaan lopputyö Tampereen ammattikorkeakoulusta. Kaunis kuolema on kokeellinen lyhytelokuva, joka käsittelee tunteita rakkaan ihmisen menettämisen pelosta.

Kaunis kuolema on ollut pitkäaikaisempi projekti kuin alunperin oli tarkoitus. Ajatus elokuvasta lähti liikkeelle vuonna 2008 ja käsikirjoituksen, joka silloin käsitteli enemmän lääkärinetiikkaa, tuli olla sormiharjoitus pienelle opiskelijaporukalle. Juuri siihen aikaan koulussamme kuitenkin tehtiin muutamia sisäisiä muutoksia, jotka estivät projektin toteutumisen.

Asia jäi kaivelemaan. Aikaa kului, ja opiskelijat jotka vasta olivat olleet hämmentyneitä ykkösluokkalaisia alkoivat suunnitella lopputöitään. Käsikirjoitusideoita pyöritellessäni Kaunis kuolema astui jälleen mukaan kuvioihin. Aloitimme Jaakko Sorjan kanssa, joka on varsinainen elokuvan käsikirjoittaja, prosessin uudestaan.

Tällä kertaa otimme heti käyttöön niin sanotusti isomman kaliiberin. Kauniista kuolemasta tulisi lopputyömme. Tästä lähti käyntiin suuremmanpuoleinen tuotantohässäkkä ja kuvioihin tuli mukaan myös Heidi Jokinen, joka vastaakin kaikesta elokuvassa näkyvästä lavastuksesta, rekvisiitasta, puvustuksesta, meikistä jne. (tietenkin monien hyvien ja innokkaiden assistenttien avulla).

Nyt vuonna 2011 Kaunis kuolema saa ensiesityksensä Tampereen elokuvajuhlilla TTVO -näytöksessä. Elokuva on kokenut ainakin yhtä isoja muodonmuutoksia matkansa varrella kuin Michael Jacksonin ihonväri. En ole oikeasti vitsiniekka, mutta yritän kovasti.

Käykää lukemassa Kauniin kuoleman omaa blogia, johon lisäämme elokuvan valmistuttua risuja ja ruusuja kokonaisprosessista, henkilökohtaisia juoruja unohtamatta. Viitettä antavat nettisivumme ovat myös avautuneet, varsinaiset sivut julkistetaan huhtikuun alkupuolella. Toivottavasti voimme aidosti koskettaa tai herättää ajatuksia tällä elokuvalla, eikä se jää vain lillumaan nimikkeellä: ”taas yksi taidekokeellinen leffa, jossa ei oo mitään ideaa”.

Kaunis kuolema verkkosivu
Kaunis kuolema Facebookissa
Kaunis kuolema -blogi

Minna Orvokki Korhonen, ohjaaja


Kino TAMK esitys Tampereen elokuvajuhlilla 10.3. klo 16.00 Tullikamarilla
|||

keskiviikko 23. helmikuuta 2011

Sulo -lopputyöelokuvan kuvaukset ovat purkissa


Keväällä 2010 elokuvailmaisu 2 kurssilla Aino Suni kehitteli lopputyönsä käsikirjoitusta. Työnimeä Sulo kantava elokuva sai kuvaajaksi Kerttu Hakkaraisen ja kyseistä elokuvaa lähdettiin kehittämään Ilona Tolmusen ottaessa tuotannollisen vastuun.


Elokuvasta muodostui heidän kolmen lopputyö ja nyt vuotta myöhemmin kyseisen elokuvan kuvaukset on juuri saatu päätökseen. Esituotantovaihe sisälsi paljon työtä ja loppujen lopuksi rahoitus saatiin kuntoon ja pystyttiin kuvaamaan tavoitteita vastaava elokuva, kuvausformaattina toimi 16mm filmi.

Päähenkilöksi saatiin Kai Lehtinen ja toista pääosaa esittää Jaana Joensuu. Elokuva kertoo erakkomaisen taiteilijan Sulon ja opiskelijatyttö Venlan yllättävästä muuttomatkasta.

Elokuvaa kuvattiin Nurmijärvellä, Lempäälässä, Kangasalalla ja Hervannassa. Kovat pakkaset osuivat kuvausten kohdalle, mutta sisukas työryhmä (ja etenkin rekvisiitta-autona toiminut suloinen Lada) jaksoivat hienosti ja suuremmilta ongelmilta vältyttiin. Työryhmä toimi ihailtavan ahkerasti, yhteen hitsautuneesti hauskanpitoa unohtamatta. Pakkaskelillä oli myös etunsa - kuvista tuli kauniita, hanget kimalsivat auringon paistaessa pilvettömältä taivaalta.

Elokuvan ensi-ilta on 7.5. Toivotaan, että eksoottiset lumikuvat purevat erityisesti kansainvälisillä festivaaleilla!

Teksti: Ilona Tolmunen
Kuvat: Niina Virtanen


Lue Niina Virtasen blogimerkintä Sulosta
|||

tiistai 22. helmikuuta 2011

Yhteishaku 2011: Median hakijamäärä kasvoi

Median valintakoe muodostuu haastattelusta, pitsaustehtävästä ja kahdesta suunnittelu-
tehtävästä. Kuva viime vuoden visuaalisen suunnittelun tehtävästä.

Yhteishaku ammattikorkeakoulujen vieraskielisiin koulutusohjelmiin päättyi viime viikolla. Tampereen ammattikorkeakoulun hakijamäärä kasvoi yli 10 prosenttia viime vuoteen verrattuna.

TAMKiin haki ensisijaisesti tänä vuonna 1119 hakijaa. Suosituin koulutusohjelma oli Tourism: 258 ensisijaista hakijaa (12.9 hakijaa/aloituspaikka), Median koulutusohjelmaan oli 195 ensisijaista hakijaa (9.8 hakijaa/aloituspaikka) International Business -koulutusohjelmaan 366 ensisijaista hakijaa (9.2 hakijaa/aloituspaikka), Nursing -koulutusohjelmaan 136 ensisijaista hakijaa (8.5 hakijaa/aloituspaikka) ja Environmental Engineering -koulutusohjelmaan 164 ensisijaista hakijaa (5.5 hakijaa/aloituspaikka).

Yhteensä TAMKin viiteen englanninkieliseen koulutusohjelmaan oli yli 3000 hakijaa. Syksyllä 2011 alkaviin koulutuksiin on tarjolla yhteensä 126 aloituspaikkaa. Vieraskielisen haun tiedot perustuvat tämän hetkisiin Opetushallituksen tilastoihin.

60 parhaan ennakkotehtävän tekijää kutsutaan valintakokeeseen

Yhteensä Degree Programme in Mediaan oli 412 hakijaa, joista 195 asetti Median ensimmäiseksi valinnaksi (viime vuonna 181) ja 143 hakijaa toimitti ennakkotehtävänsä ajoissa.

Nyt opettajat tutkivat ennakkotehtäviä, ja 60 parhaan ennakkotehtävän luojat kutsutaan valintakokeeseen 3.-4.5. Kaksikymmentä hakijaa aloittaa nelivuotiset opintonsa 16 elokuuta.

Media Programmen verkkosivut
Englanninkielinen Artmedia blogi

Suomenkielisten koulutusohjelmien yhteishaku on 7.3.-12.4.2011

Elokuvan ja television koulutusohjelman, kuvataiteen koulutusohjelman sekä Virtain viestinnän koulutusohjelman ennakkotehtävät ovat ladattavissa TAMKin hakusivuilta:
 TAMKin hakusivut

sunnuntai 20. helmikuuta 2011

Nordicil: The Day of Filmschools, 1. - 3.2.2011

Göteborgissa nähtiin myös artikkelin kirjoittajan, Hannu Koivurannan
kuvaama elokuva "Oppitunti", josta kuvamme

TAMK lähetti kahdeksan opiskelijaa Ruotsiin Göteborgiin ottamaan osaa Nordicilin järjestämään elokuvakoulujen opiskelijatapaamiseen. Nordicil on CILECTin alainen pohjoisten elokuvakoulujen yhtymä. Elokuvakouluista mukana oli TAMK, TAIK, Dramatiska Institutet (Tukholma), Göteborg Filmhögskolan (Ruotsi), sekä Den Norske Filmskolen (Norja). Tanskan elokuvakoulu ei valitettavasti tänä vuonna ottanut osaa opiskelijoiden lopputyötuotantojen  takia. Tapaamisen tarkoitus oli verkostoitua, jakaa kokemuksia keskeneräisistä projekteista ja valmiista teoksista sekä keskustella niihin liittyvistä työskentelytavoista.

TAMKin opiskelijoista Laura Rytkönen, Lotta Kallio, sekä Talvikki Tenhunen edustivat kuvataiteen linjaa. Elokuva- ja Televisioilmaisun linjalta reissuun lähtivät Hanna Lappalainen, Henna Seppälä, Toni Anttila, Outi Hartikainen ja Hannu Koivuranta.

Pääsimme Göteborgiin jo päivää ennen opiskelijatapaamista, jolloin ehdimme ottaa osaa myös Göteborg International Film Festivalin elokuvatarjontaan katsomalla mm. John Cameron Mitchellin “Rabbit Hole”-elokuvan ja ruotsalaisia lyhytelokuvia.

  Opiskelijatapaaminen pidettiin Göteborg Filmhögskolanin tiloissa. Koulujen opiskelijat jaettiin viiteen sekaryhmään. Ryhmät kiersivät puolen tunnin jaksoissa eri esitystiloissa, joissa opiskelijat esittäytyivät ja kertoivat töistään. Yleisesti ottaen tunnelma oli rento, avoin ja kannustava. Monille opiskelijoille tuntui olevan tärkeää saada tietää miten asiat toisessa koulussa hoidetaan. Toivottavasti ensi vuonna näille keskustelutuokioille pystyttäisiin varaamaan enemmän aikaa. Elokuvantekijänä haluaisi mieluusti kuulla tarkemmin työtavoista, mutta ne jäivät usein sisällöttömiksi ja latteiksi yleiskuvauksiksi.

Lounaan ja viimeisten kierrosten jälkeen saimme ottaa osaa kahteen master classiin. Ensimmäisen veti Tomas Eskilsson joka käsitteli radikaalisti muuttuvaa elokuvarahoituksen kenttää, sekä sitä kuinka siihen kannattaa yrittää reagoida uusina tekijöinä. Mielenkiintoinen ja tiivis luento herätti monenlaisia ajatuksia elokuvanteon tulevaisuusnäkymistä.

Toisen master classin veti legendaarinen Ann Kroeber, joka on toiminut useiden elokuvien (mm. The Lord of the Rings, King Kong, Gladiator) ääniefektivastaavana ja efektiäänittäjänä, sekä työskennellyt mm. Ben Burttin ja David Lynchin kanssa. Hän esitteli töitään ja työmetodejaan hyvin innokkaasti ja keskitti suuren osan sisällöstä syvästi rakastamiensa eläinten kanssa työskentelemiseen. Harmi ettei mukana ollut ketään ääniopintoihin suuntautuvaa.

Tiiviin päivän jälkeen opiskelijat suuntasivat, kuten edellisvuonnakin, lähistöllä sijaitsevaan ravintolaan tutustumaan toisiinsa enemmän ja tapaamaan mm. Film I Väst-rahoitussäätiön edustajia. Illanvietto sujui miellyttävissä merkeissä pikkunaposteltavien ja viinilasillisten äärellä.

Kun mietin jälkikäteen opiskelijatapahtuman merkitystä ja vaikutusta tulen siihen lopputulokseen, että sen tulisi kestää pidempään. Useampien päivänä aikana rakentuva kommunikaatio muiden opiskelijoiden kanssa synnyttäisi mahdollisesti pitkäkestoisempia dialogeja tulevaisuudessa ja mahdollistaisi vakavampaa yhteistyötä koulujen välillä. Tuntuu että tämä oli vain pintaraapaisu joka paljasti pienen valonpilkkeen siitä mitä tapahtuma voisi tarjota jos aikaa olisi enemmän. Kaikesta huolimatta reissu oli mainio ja uusiin ihmisiin tutustuminen yhtä inspiroivaa kuten aina.

Hannu Koivuranta

Lue kuvataiteen opiskelija Laura Rytkösen raportti tapahtumasta
Lue lehtori Arto Koskisen raportti tapahtumasta
|||

lauantai 19. helmikuuta 2011

Parempi kalasaalis Surreal Sundaysista


Kyllästynyt jäätävään pilkkimiseen? Eikö onkeesi osunut arvokalaa ystävänpäivänä? Ei huolta, vaan uutta verkkoa vesille ja matoa koukkuun – SURREAL SUNDAYS tulee taas!

Mikäli olet viime aikoina ollut kuin kampela mankelissa, on sunnuntai 20. helmikuuta pelastuksen päivä!

Club Volumeen siirtynyt Surreal Sundays antaa sinulle mahdollisuuden tulla tarkastamaan tuore kalatiskimme kilpailukykyisin hinnoin.   

Taattua laatua, ei vain kalavalheita!

perjantai 18. helmikuuta 2011

Elokuvakoulujen Nordicil -tapaaminen Göteborgissa

Laura Rytkönen ja Outi Hartikainen esittelevät töitään

Tässä toinen raportti pohjoismaisten elokuvakoulujen tapaamisesta, kuvataiteen opiskelijan näkökulma. Aiemmin julkaisimme opettajan raportin, ja huomenna ilmestyy elokuvaopiskelijan raportti.

Kohtaamisia harjoitusten äärellä

Göteborgissa järjestettävään pohjoismaisten elokuvakoulujen Nordicil -tapaamiseen 2.2. osallistui tänäkin vuonna taiteen ja viestinnän opiskelijoita TAMK:sta. Matkaan lähti viisi viestinnän ja kolme taiteen opiskelijaa esittelemään töitänsä. Viestinnän elokuvan opiskelijat, Hanna Lappalainen, Hannu Koivuranta, Henna Seppälä, Outi Hartikainen ja Toni Anttila, ottivat mukaan kolmeminuuttisista Vettä sakeampaa, Osoite muuttuu ja Oppitunti -elokuvat. Taiteelta mukana oli Lotta Kallion Peili ja Talvikki Tenhusen Kieltäminen liikkuvan kuvan perusteet kurssilta, sekä Laura Rytkösen työvaiheessa oleva Heimotanssi elokuvallinen taideteos kurssilta.

Tapahtuman tarkoitus on luoda kontakteja koulujen ja opiskelijoiden välille, sekä luoda opiskelijoille vertaisoppimisympäristö. Jokaisen koulun opiskelijat esittelivät tapaamisessa omia harjoitusprojektejaan, valmiina keskustelemaan ja vastaamaan kysymyksiin. Tänä vuonna esittelysysteemiä oli muutettu niin, että koulujen välinen vuorovaikutus ja opiskelijoiden keskinäinen tutustuminen helpottui. Opiskelijat jaettiin viiteen pienryhmään, joissa keskustelu ja töiden esittely tapahtui. Seitsemän hengen ryhmässä oli helppoa alkaa keskustella koulujen eroista, tulevista projekteista ja erilaisista opiskelutavoista. Päivän mittaan käyntikortteja, yhteystietoja sekä elokuvia vaihdeltiin mielenkiintoisten nuorten tekijöiden kanssa. Opiskelijatapaamisen jälkeen oli pienimuotoiset cocktailjuhlat, joissa oli läsnä myös alan ammattilaisia.

Tapahtumassa mukana olivat TAMK:n lisäksi Aalto yliopiston, Tukholman Dramatiska Institutetin, Göteborgin Filmhögskolanin, Norjan Den Norske Filmskolenin elokuva-alojen opiskelijoita. Tanskan Den Danske Filmskolen opiskelijat eivät tänä vuonna päässeet osallistumaan tapaamiseen. Tukholmasta mukana olivat dokumenttiohjaajaopiskelijat ja Norjan Lillehammerista production designer -opiskelijat.

Erään taideopiskelijan näkökulma


Ennen Göteborgiin lähtöä, täytyy myöntää, ihmettelin jonkin verran miksi taiteen koulutusohjelma osallistuu tapahtumaan. Aikaisempien vuosien kävijöiltä ei kuulunut pelkästään positiivista palautetta tapahtumasta. Odotin reissua, mutta pelkäsin, että tapaaminen käsittelisi tiukan yksisilmäisesti kaupallisen elokuva-, mainos- ja tv-tuotantojen teknis-sisällöllistä tuottamista, eikä opiskelijoita tulisi kiinnostamaan oman alani tekemisen lähtökohdat, tai että en saisi itse mitään irti muiden esittelyistä. Itse tapahtumassa pelot ja ennakkoluulot osoittautuivat typeriksi ja karsiutuivat nopeasti mielestäni.

Ensimmäinen harjoitusten esittely omassa pienryhmässäni oli tukholmalaiselta dokumenttiohjaajaopiskelijalta Saman Hosseinilta. Hän esitteli kurssinsa töitä, jossa lähtökohtana oli käyttää runoa työn sisällöllisenä pohjana. Ohjaajan oli pitänyt valita halusiko hän leikkaajan vai kuvaajan projektiinsa, molempia ei voinut saada. Työt olivat kauniita, vaikuttavia ja kokeilevia, ja lähestyivät monella tapaa videotaidetta. Ainakin yhdellä dokumenttiopiskelijoista olikin kuvataiteilijan koulutus.

Jokaisen koulun esittely oli erilainen sisällöltään ja ulkomuodoltaan. Paikalla oli eri alojen opiskelijoita, mikä teki tapahtumasta mielenkiintoisen, sillä jokaisen uuden alan myötä tekemiseen tuli uusi näkökulma. Harjoituksissa esiteltiin mm. taide-elokuvaa, genre-elokuvan tyyliharjoituksia, näyttelijänohjausharjoituksia, mainosmaisia kameraharjoituksia ja äänityöskentelyn harjoituksia. Nähdäkseni sovimme videotaiteen tekijöinä joukkoon oikein hyvin ja toimme tekemiseen taas uuden tason ja näkökulman. Esitellessäni omaa työtäni, vastoin pelkojani, opiskelijat kyselivät työni sisällöllisestä ja teknisestä taustasta, ja mikä mukavinta sain myös kannustavaa palautetta työn jatkamiseen. Sain todella paljon irti tapaamisista opiskelijoiden kanssa ja solmin useamman uuden, nopean tuttavuuden samanhenkisten tekijöiden kanssa.

Ryhmäesittelyiden jälkeen oli kaksi luentoa alan ammattilaisilta, Tomas Eskilssonilta ja Ann Kroeberilta, jotka käsittelivät elokuvan rahoitus- ja jakelusysteemien muutosta, sekä äänisuunnittelua. Luennot olivat kiehtovia, ja koin saavani ideoita sekä vinkkejä tekemisen eri osa-alueisiin molemmista luennoista. Kaiken kaikkiaan pidin tapahtumaa onnistuneena, mielenkiintoisena ja hyödyllisenä. Tähän vaikuttanee paitsi se, että olen vahvasti suuntautunut liikkuvan kuvan tekemiseen, minua myös kiinnostavat elokuva-alan tarjoamat mahdollisuudet, mm. ilmaisuun, jakeluun ja yleisön saavuttamiseen.

Tapahtuma antoi tukea ajatuksilleni ja mahdollisia toteutuskeinoja ja kannustusta pelkkien toiveiden päälle, sekä kontakteja, joilta voi ainakin pyytää palautetta. Tapahtuman kanssa samaan aikaan kaupungissa olevat Göteborgin elokuvafestivaalitkin viestivät, että erilaisten audiovisuaalisten alojen kannattaa harjoittaa ennakkoluulotonta kommunikaatiota ja yhteistyötä keskenään. Ohjelmistossa oli usean kuvataiteilijan pitkiä ja lyhyitä elokuvia, mm. Pipilotti Ristin Pepperminta, Lech Majewskin The Mill and the Cross, sekä retrospektiivissä Gunvor Nelson. Ilman ruttuotsaista alan reunaehtojen puolustelua, elokuva voi vaikkapa lähestyä dokumenttia (Rob Epsteinin Howl), dokumentti videotaidetta (Fia-Stina Sandlundin She’s blond like me) ja videotaide elokuvaa (Rist), ja nämä kaikki voivat löytää toisistaan ja alan tekijöistä uusia voimavaroja ja tapoja tehdä.

Pohdintoja lopuksi

Uskon, että yksi koulumme vahvuus on ja voisi vielä enemmissä määrin olla kahden erilaisen visuaalisen alan opetus ja opiskelu. Aikaisempien vuosien kävijöiltä kysellessäni Göteborgin tapahtuman antoisin puoli olikin ollut TAMK:n viestinnän ja taiteen opiskelijoiden keskinäinen tutustuminen toisiinsa. Ennakkoluuloja ja turhia raja-aitoja linjojen välillä olisi hyvä pyrkiä karsimaan enenevissä määrin jo koulun sisällä, eikä vain koulutusmatkoilla. Mielestäni olisi tärkeää, että koulu yrittäisi kannustaa opiskelijoita tutustumiseen eri alojen tekijöiden kesken. Taiteen puolen elokuvallinen taideteos on yksi kurssi, joka tarjoaa mahdollisuuden linjojen väliseen yhteistyöhön. Tätä tosin tarjotaan vasta kolmannen vuoden opiskelijoille. Future Film Project voisi, mahdollisesti jatkuessaan, olla toinen kohtaamiskenttä tekijöille myös kansainvälisessä mittakaavassa.

Yksi tapa, millä opiskelijoiden välistä kohtaamista ja kommunikointia voisi parantaa vuosikurssien ja ehkä koulutusohjelmienkin yli, olisivat kerran tai kaksi vuodessa järjestettävät, kaikille avoimet koulun projektien esittelypäivät. Opiskelijat voisivat esitellä erivaiheissa olevia töitänsä tai pitchata tulevia projektejaan toisilleen, jolloin ainakin tietoisuus koulun sisällä menossa olevista projekteista kasvaisi ja ihmiset saattaisivat löytää toisiansa. Samalla tekijät oppisivat puhumaan julkisesti töistänsä.

Nordicil -tapahtuma herätti ajatuksia. Oli mahtavaa olla mukana ja tutustua hieman paremmin joihinkin viestinnän kolmosiin ja taiteen kakkosiin matkan puitteissa. Toivottavasti fiilikset olivat molemminpuolisia, ja toivottavasti myös ensi vuonna matkaan lähetetään molempien koulutusohjelmien edustajia puhumaan töistään ja tapaamaan ihmisiä.

Laura Rytkönen
kuvataide 2008

Lue lehtori Arto Koskisen raportti

torstai 17. helmikuuta 2011

Lyhytelokuva Vettä sakeampaa aloittaa festivaalikierroksensa


Syksyllä 2010 Elokuvailmaisu 1 -kurssin yhteydessä filmille kuvatun lyhytelokuvan "Vettä sakeampaa" dvd valmistui.

Dvd:n kannet ja julisteen suunnitteli Petri Saari. "Ideointi elokuvan ulkopuoliseen visuaaliseen ilmeeseen kuten julisteisiin sekä dvd-kansiin tapahtui yhdessä ohjaaja Turkka Korkiamäen kanssa. Halusimme niiden viestivän elokuvan teemasta eikä niinkään uskonnollisesta miljööstä. Muutaman ideapalaverin pohjalta sketsailin kuvat, joista Turkka valitsi sopivimmat ja lopputulos on tässä." Saari kertoo.

Elokuvan tuottaja Robert Niva on tyytyväinen lopputulokseen. "Halusimme alusta asti elokuvallemme näyttävät grafiikat, julisteet  sekä dvd-kannet, sillä tiesimme, että haluamme lähettää elokuvamme useille elokuvafestivaaleille. Graafikkomme Petri Saari sekä Heta Tepponen tekivät hyvää työtä." Niva tarkentaa.

Vettä sakeampaa aloittaa festivaalikierroksensa Tampereen elokuvajuhlilla 10.3.2011 klo 16 TAMK Kino näytöksessä, jossa näytetään myös 11 muuta syksyllä 2010 TAMK:ssa valmistunutta elokuva-tv -opiskelijoiden tekemää elokuvaa.

Kannattaa seurata tarkkana Facebook-sivujamme, jonne julkaisemme elokuvamme trailerin helmikuun lopussa.

Robert Niva


LINKIT:
Elokuvan Facebook-sivut
Tuore Sydän-Hämeen lehden tekemä juttu elokuvastamme
Aikaisemmat jutut elokuvasta blogissa

keskiviikko 16. helmikuuta 2011

Ice Screen Project: Opiskelua 32,4 asteen pakkasessa

Kuva: Professori Aleksander Lembke, Bauhaus Universität Weimar, Saksa

Lopullista raporttia odotellessanne voitte katsastaa Albert van Zylin videon viime viikolla järjestyn Ice Screen -työpajan lopputuloksen syntymisestä.

Ice Screen Workshop on osa uutta Future Film Studies opintomoduliamme, jonka elokuvan ja television, kuvataiteen ja median koulutusohjelmat tarjoavat ensisijaisesti vaihto-opiskelijoille, mutta muitakin mahtui mukaan.

Ice Screen työpajassa tehtiin kokeilevia elokuvia esitettäväksi jäisellä valkokankaalla. Nopeiden lämpötilavaihteluiden vuoksi ei Pirkanmaalta enää löytynyt kelvollista jäätä, vaan kurssin opiskelijat ja opettajat joutuivat siirtymään 860 kilometriä koilliseen Lapin Savukoskelle päättämään työpaja.


|||

|||

tiistai 15. helmikuuta 2011

Arktisen upeeta palkitsi Vallaton talonvaltausdokumentin


Minna Raitapuron ja Arttu Salmen dokumenttielokuva Jyväskylässä tapahtuneesta Polaari-talon valtauksesta voitti kunniamaininnan viikonvaihteessa juhlituilla Arktisen upeeta -elokuvafestivaaleilla Jyväskylässä.

Tuomariston lausunto kuului: "Kulttuuriaktivistin näkökulma talonvaltaukseen, joka sai kohtuuttoman suuret mittasuhteet. Kiihkoton ja rauhallinen esitys luottaa perinteisiin dokumentin keinoihin."

Tuomaristo totesi opiskelijasarjasta yleisesti: "Elokuvien taso oli yleisesti ottaen hyvä. Aiheiden ja tyylilajien kirjo oli laaja, mikä teki palkittavien valinnasta haasteellisen tehtävän. Tuomaristo kiinnitti erityisesti huomiota fiktioiden suureen määrään. Mahtaako tässä näkyä kotimaisen fiktion viimeaikainen kukoistus? Dokumentteja oli vähän, mutta ne olivat korkeatasoisia."

Minna Raitapuro ja Arttu Salmi valmistuivat viime keväänä.

Opiskelijasarjan pääpalkinnon voitti Metropolia ammattikorkeakoulun Perttu Inkilän Freakers.

Lue Vallattoman esittely
Arktisen upeeta

"Dokumentti puhdisti pöydän". Artikkeli elokuvasta Jyväskylän ylioppilaslehdessä 

sunnuntai 13. helmikuuta 2011

Yhteishaku 2011: Media Programmen hakuaika päättyy tiistaina!


Ammattikorkeakoulujen vieraskielisten koulutusohjelmien haku päättyy tiistaina.
TAMKissa haussa on mukana viisi koulutusohjelmaa joista Finlaysonuin kampuksella TTVOssa yksi, Degree Programme in Media.

Joka haluaa TTVOlle opiskelemaan visuaalista suunnittelua ja vuorovaikutteisuuden suunnittelua Degree Programme in Mediassa täyttää hakemuksen sekä lähettää ennakkotehtävät ja todistukset 15.2. klo 16.15 mennessä.

Media Programmessa opiskellaan verkkopalveluiden ja pelien suunnittelua ja visualisointia, animaatioiden tekemistä jne, katso tarkemmin Median verkkosivuilta. Myös englanninkielinen Artmedia-blogimme sisältää runsaasti juttuja ohjelmasta.

(Media Programme tunnetaan myös nimellä IMP = Interactive tai International Media Programme)

Lisätietoja:
Media Programmen verkkosivut
Englanninkielinen Artmedia blogi
TAMKin kansainvälisten koulutusohjelmien hakusivut

Median ennakkotehtävä

Suomenkielisten koulutusohjelmien yhteishaku on 7.3.-12.4.2011

Elokuvan ja television koulutusohjelman, kuvataiteen koulutusohjelman sekä Virtain viestinnän koulutusohjelman ennakkotehtävät ovat ladattavissa TAMKin hakusivuilta:

 TAMKin hakusivut

lauantai 12. helmikuuta 2011

Liisa Hietasen "Vapaa" Galleria Rajatilan alakerrassa


Viimeisen reilun vuoden ajan olen neulonut ja virkannut. Sukkapuikot ja virkkuukoukku ovat kulkeneet mukana joka paikassa ja ne ovat heiluneet kiihtyvään tahtiin aina helmikuun alkupuolelle asti. Nyt teokseni on valmis ja se on esillä Galleria Rajatilassa vielä kaksi viikkoa sunnuntaihin 27.2. asti. Tervetuloa katsomaan!

Noin 24.897 metriä. Siitä syntyi Vapaa tila. Liisa Hietanen käyttää teoksissaan käsityömenetelmiä virkkauksesta neulontaan ja ompeluun. Hän pitää pienieleisestä tavasta tehdä suurta muotoa. On myös kiehtovaa, että työläs näyte kädentaidoista voi samaan aikaan olla sekä hyödytön että ruma.
Liisa Hietanen on Tampereen ammattikorkeakoulun kuvataiteen kolmannen vuoden opiskelija. Hänen teoksensa Vapaa luo galleriaan uuden tilan, joka yrityksessään jäljitellä jotain oikeaa päätyy yhdeksi vinksahtaneeksi kuvaksi maailmasta.

Liisa Hietanen

|||

Galleria Rajatila
Aiemmat jutut Galleria Rajatilan näyttelyistä
Liisa Hietasen aiemmat projektit
|||
Galleria Rajatila | Hämeenpuisto 10, 33210 TAMPERE | ti-pe 13–18, la-su 12–16
|||

perjantai 11. helmikuuta 2011

Ikuinen Galleria: Pintandwefall


Ikuinen Galleria
Pintandwefall
10.2.-24.2.2011

Avoinna ma-pe 12-16
Finlaysoninkuja 3 Tampere

Musiikissa ja kuvataiteessa on loppujen lopuksi melko samanlaiset säännöt. Olisi hyvä olla innovatiivinen, raju, tuore, erilainen, mediaseksikäs ja huomiota herättävä. Tarinoitakin pitäisi olla kerrottavana.

Myös molemmissa kulttuurin muodoissa on omat portinvartijansa, jotka omin eri keinoin suodattavat liian innovatiivisuuden, rajuuden, tuoreuden, erilaisuuden, mediaseksikkyyden ja huomion.

Jos meiltä kysytään, musiikin ja kuva...taiteen oletetut rajat ovat kuolleet jo kauan aikaa sitten.
“No millasta se teidän musa sit on?”

Mistäs sen tietäisi

Tammikuussa 2011 julkaisimme Time Is Right for Romans, Baby -albumin, joka on yhtyeemme kolmas. Tällä kertaa emme halunneet antaa yleisölle pelkkää muoviesinettä, vaan tavoitteenamme on kirkastaa itsellemmekin uuden levyn kappaleissa piilevä henki, henkilöt, tarinat ja tunnelmat.

Näyttelyssä on esillä kaikkiin levyn kappaleisiin tehdyt musiikkivideot, joista suurin osa on bändin kesken kuvattuja, ohjattuja ja leikattuja. Myös vierailevat ohjaajat Aki Roukala, Pasi Viitanen, Kaija Papu ja Minna Komi ovat olleet mukana tuottamassa erilaisia tulkintoja tämänkertaisista esityksistämme.

Näyttelyyn on bändin sisällä tehty myös maalauksia ja installaatioita.

Pintandwefall on mediaperformanssi, leikkikoulu, ammatti, ompeluseura, teatteriryhmä, parisuhde, taidekollektiivi ja rokkibändi.

Tai jotain sellaista.

Rakkaudella,
Iiti Yli-Harja, Ringa Manner, Sanna Komi ja Ninni Luhtasaari / Tough Pint, Cute Pint, Crazy Pint ja Dumb Pint

|||
Ikuinen Galleria
Ikuinen Galleria (Facebookissa)
Ikuisen Gallerian aikaisemmat näyttelyt (TTVO blogi)
|||
Ikuinen Galleria on Finlaysonin alueella osoitteessa Finlaysoninkuja 3. toimiva taidetila, jossa esitellään tuoretta ja kiinnostavaa nykytaidetta. Sen tärkein tavoite on mahdollistaa Tampereen ammattikorkeakoulun taiteen ja viestinnän koulutusohjelmien opiskelijoiden kokeileva näyttelytoiminta. Lisäksi se toimii näyttelytilana myös muiden taidekoulujen opiskelijoille ja opettajille Suomessa ja ulkomailla.
|||

torstai 10. helmikuuta 2011

D²-Seminaari: Vihaisia Lintuja ja Iloisia Digimediakykyjä


Helsingin Valkoisessa Salissa järjestettiin viime viikolla AVEKin johdolla D²-seminaari. Tapahtuma jakautui alle 35-vuotiaille suunnattuun ideakilpailuun ja asiantuntijaseminaariin tuoden yhteen digitaalisen sisällöntuotannon osaajat ja tulevaisuuden kyvyt.

Parhaat ideat palkittiin 2500 euron palkinnolla, minkä lisäksi paras pitchaus palkittiin vielä toisella samansuuruisella summalla.

Parhaan pitchauksen palkinnon voitti Demolastakin tuttu tiimi konseptillaan StarEyes, joka opettaa käyttäjää musisoimaan yhdistämällä oikean kitaran ja videopelin. Onnittelut hienosta suorituksesta!

Seminaarin odotetuimpiin esiintyjiin kuului Angry Birds –mobiilipelin kehittämän espoolaisen Rovio Mobilen edustaja Ville Heijari. Tarina söpöjen ja koukuttavien otusten takana on omaa luokkaansa, eikä menestys ole tullut helposti: Angry Birds on tekijöidensä 53. peliluomus. Salaisuus? Intohimo peleihin.

Kolmen hengen firmasta jo 45 työntekijän yritykseksi kasvanut Rovio Mobile paisuu pikavauhtia ja kouluttaa jo itse väkeä pelinkehitystehtäviin. Tänä päivänä Angry Birds on ympäri maailman levinnyt brändi, joka valloittaa markkinoita itse pelin lisäksi lukuisilla oheistuotteilla. Tässä vaiheessa moni digimedian startup-yritys olisi jo vaihtanut omistajaa. Rovio Mobile on kuitenkin alkuperäisten omistajiensa käsissä, eikä loppua menestykselle näy.

AVEK myöntää kahdesti vuodessa valtionavustuksia digitaalisten kulttuurisisältöisten hankkeiden tuotekehitykseen. Katso lisää tietoa DigiDemo-rahoituksesta.

Kuva ja teksti: Johanna Peltola
Kirjoittaja opiskelee kansainvälisessä median koulutusohjelmassamme (IMP)

Lue lisää juttuja IMP-opiskelijoiden edesottamuksista
Hakuaika Media Programmeen päättyy 15.2!
|||

keskiviikko 9. helmikuuta 2011

Languages Through Lenses 2010: Kokemuksia

Prix Europa -festivaalin avajaisgaala Berliinissä

Kolmannen vuoden opiskelijat Outi Hartikainen ja Hannu Koivuranta osallistuivat viime vuonna EU:n ja European League of the Institutes of the Artsin (ELIA) järjestämään Languages Through Lenses -lyhytelokuvakilpailuun. Tehtävänä oli tuottaa 60-90 sekunnin mittainen, monikulttuurisuutta ja monikielisyyden tärkeyttä korostava lyhytelokuva.

Kilpailuun valittiin 15 käsikirjoitusta, joille myönnettiin 5000 euron suuruinen tuotantoapuraha. Mukaan pääsi kolme suomalaista työtä: “Connection Lost” TAMKista, Elina ja Mike Pohjolan “The Forest of Babel” sekä Turun Taideakatemiassa opiskelleen Krista Badwalin työ “Pancakes”. Yhteensä hakijoita oli reilu 100.

Kilpailuun valituksi tuleminen osoittautui isommaksi jutuksi kuin aluksi luultiin. Tuotantoapurahan lisäksi osallistujat lennätettiin Amsterdamiin kahden päivän käsikirjoitus-workshopiin, jonka vetivät BBC:llä toimineet käsikirjoitusveteraanit Guy Meredith ja Roger Gregory. Kahden päivän aikana jokainen esitteli oman käsikirjoituksensa, jonka pohjalta vetäjät sparrasivat opiskelijoita kehittämään projektiaan pidemmälle. Samalla tarjoutui mainio tilaisuus verkostoitua muiden kilpailuun valittujen taide- ja elokuvaopiskelijoiden kanssa.

Projektit erosivat toisistaan todella laaja-alaisesti. Mukana oli suhteessa enemmän taideopiskelijoita kuin elokuvaopiskelijoita, joka selkeästi näkyi myös projektien sisällössä. Monien taideprojektien kehittäminen tuntuikin hieman vaikealta perinteisen käsikirjoitussparrauksen muodossa.

Amsterdamin jälkeen projektien kehitys jatkui jokaisen osalta itsenäisesti. “Connection Lost” kuvattiin heinäkuussa ja se työllisti 25 ihmistä. Aikaa jälkitöille jäi reilu kuukausi. Tuotannon ohella ELIAlle tiedotettiin aktiivisesti projektin etenemisestä ja budjetin käytöstä. TAMKin opiskelijoiden opettajatuutorina toimi Arto Koskinen.

"Connection Lost"-lyhytelokuvan työryhmää Prix Europa-festivaaleille. Vas. alkaen
ohjaaja Outi Hartikainen, kuvaaja/käsikirjoittaja Hannu Koivuranta,
äänisuunnittelija Arttu Hokkanen ja tuottaja Niilo Gustafsson

Projektien kollektiivisen deadlinen lähestyessä valmiit tuotokset toimitettiin DVD:llä Berliiniin, jossa järjestettiin kilpailun viimeinen osuus – radio- ja tv-festivaali Prix Europa. Festivaaleille lähti TAMKia edustamaan Hannun ja Outin lisäksi projektin tuottaja Niilo Gustafsson, äänisuunnittelija Arttu Hokkanen, sekä käsikirjoituksen lehtori Arto Koskinen.

Kaikki 15 lyhytelokuvaa kilpailivat keskenään omassa kategoriassaan. Kolmen päivän aikana opiskelijat pääsivät osallistumaan workshopeihin, illanistujaisiin ja elokuvanäytöksiin mm. Ranskan suurlähetystössä.

Toistensa projekteihin tutustumisen jälkeen osallistujat sekä ELIA:n edustajat pisteyttivät valmiit työt. Äänestyksessä jatkoon valikoitui “Langbeat” MOMEsta (Moholy-Nagy University of Art and Design*), Budapestista, “The Forest of Babel” TAIKista sekä TAMKin tuotanto “Connection Lost”. Näiden projektien edustajat jäivät vielä seuraavaksi kolmeksi päiväksi viettämään aikaa festivaaleille ja odottamaan Prix Europan virallista palkintogaalaa, jossa LTL-sarjakin palkittiin. Kolme päivää kului nopeasti festivaaleilla dokumentteja ja elokuvia katsoen, verkostoituen uusien ihmisten kanssa ja tutustuen Berliiniin.

Sarjan pääpalkinnon vei Taideteollisen Korkeakoulun hieno teos “The Forest of Babel”. Loput kaksi projektia saivat Prix Europan erikoiskunniamaininnan.

On tärkeää ymmärtää kuinka hieno kokemus puolen vuoden mittainen Languages Through Lenses oli ja kuinka paljon se opetti suuremman tuotannon hallintaa oikealla budjetilla. Loppujenlopuksi kyseessä oli kuitenkin tilaustyö Euroopan Unionille ja ELIA:lle. Paria reissua ja hienoja kokemuksia rikkaampina haluamme ehdottomasti rohkaista opiskelijoita osallistumaan kilpailuihin, ei välttämättä voittamisen vaan myös kokemuksen takia.

Toivottavasti nähdään Languages Through Lenses 2011 -kilpailussa!

”Connection Lost” on nähtävillä seuraavan kerran Tampereen Film Festivaleilla Kino TAMK-näytöksessä.

Languages Through Lenses 2011 -kilpailuhaku on nyt käynnissä ja päättyy 25. päivä maaliskuuta. Tarkemmat ilmoittautumisohjeet löydät alla olevasta linkistä:
http://www.languages-lenses.eu

Hannu Koivuranta


|||
Lue aikaisemmat blogijutut aiheesta
Katso Connection Lost
|||
Prix Europa
ELIA
|||

* blogitoimitus lisää ilokommentin: MOMEn (Moholy-Nagy University of Art and Design) ja TAMKin välillä ollaan juuri valmistelemassa vaihtosopimusta, ja Zsófia Ruttkay MOMEsta pitää työpajan Tampere Art Factoryä pohjustavalla kansainvälisellä viikollamme 11.-15.4.

tiistai 8. helmikuuta 2011

Onnittelut Jusseista!


Sunnuntaina jaettiin Jussit.

Äänisuunnittelun Jussit menivät triolle Tuomas Seppänen, Timo Anttila ja Jussi Honka elokuvasta Rare Exports.

Nämä äänivirtuoosit ovat valmistuneet TTVOlla eri aikoina, Tuomas opiskeli alkuperäisessä Tampereen taiteen ja viestinnän oppilaitoksessa (TTVO), Timo TAMKissa 1990-luvun lopulla ja Jussi tällä vuosituhannella.

Dokumenttielokuvan Jussin sai Joonas Berghällin ja Mika Hotakaisen ohjaama Miesten vuoro. Joonas valmistui TTVOlta tuottajaksi 2005.

TTVO onnittelee!

maanantai 7. helmikuuta 2011

Tulevaisuuskylä-hanke edistyy


Tulevaisuuskylä-tapahtuma Tampereen Keskustorilla 2.-3.9.2011 jakaa tietoa ilmastonmuutoksesta ja kestävästä elämäntavasta. Kylänäkymä rakennetaan taiteilijoiden, arkkitehtien, kansalaisjärjestöjen ja ilmastonmuutokseen perehtyneiden asiantuntijoiden yhteistyönä - tavoitteena on tuoda asiantuntijatieto kaikenikäisten ulottuville elämyksellisesti.

Tulevaisuuskylässä kohtaavat nuoriso ja kaupunkisuunnittelijat, aktivistit ja liiketalouden ammattilaiset, tulevaisuudentutkijat ja kansantieteilijät. Tapahtuma haastaa eri arvomaailmoja edustavat yhteisöt rakentamaan yksissä tuumin kestävää tulevaisuutta.

Tulevaisuuskylä pyrkii yhdistämään tulevaisuuden teknologian ja menneiden sukupolvien omavaraisen elämäntavan. Ekotehokas asuminen, ravinto, liikenne ja energiantuotanto eivät ole kaukaisia asioita, tuuligeneraattorin rakentaminen itse ei ole mahdotonta. Kylän infopisteet, näyttelyt ja keskustelutilaisuudet jakavat käytännönläheisiä vinkkejä kestävään elämäntapaan. Tulevaisuuskylä ottaa erityisesti huomioon tulevaisuuden rakentajat eli nuoret ja lapset, joille on tarjolla työpajoja ja Tulevaisuuden Tampere -liveroolipeli.

Kylämäistä tunnelmaa luodaan jurttien, tiipiin ja tapahtumaa varten suunnitellun viherkattoisen paviljongin avulla. Kylä myös esittelee uusiutuvaa energiantuotantoa tuottamalla itse käyttämänsä energian.

Tulevaisuuskylän tuottaa Sanataideyhdistys Yöstäjä yhteistyössä TAMKin ja Tampereen Maan ystävien kanssa. Tapahtumaa tukevat muun muassa Opetusministeriö, Taiteen keskustoimikunta ja Tampereen kaupungin ECO2-ohjelma.

Teksti: Essi Santala

Kirjoittaja opiskelee Tampereen ammattikorkeakoulussa valoilmaisua.
|||
Tulevaisuuskylä
Aiemmat jutut Tulevaisuuskylästä
|||

sunnuntai 6. helmikuuta 2011

Vallaton -lyhytdokumentti kurkistaa talonvaltaajan maailmaan


Syksyllä 2010 valmistunut Vallaton -lyhytdokumentti on henkilökuvaus, joka käsittelee Jyväskylässä 1.4.2008 tapahtuneen Polaari-talon valtauksen ja sen seurausten merkityksiä valtaukseen osallistuneelle Anna Salmelle.

Tampereen ammattikorkeakoulun viestinnän opiskelijoiden tuottama lyhytdokumentti sai alkunsa, kun dokumentin toinen ohjaaja, Arttu Salmi, kiinnostui siskonsa kertomuksista Polaari-talon valtaukseen liittyen. Still-kuvien ja haastettelujen avulla rakennetun lyhytdokumentin kautta tekijät pyrkivät tarkastelemaan valtausta “sisältä päin” kertoen yhden tarinan mediahuomiota herättäneestä tapahtumasta.

Vallaton on valittu Arktisen Upeeta –elokuvafestivaalin oppilastöiden kilpailusarjaan ja sen ovat ohjanneet Arttu Salmi ja Minna Raitapuro.

Vallaton esitetään Jyväskylässä Kampus Kinossa lauantaina 12.2.2011 klo 12.00.
|||
Arktisen Upeeta festivaalille on kutsuttu viisi TTVO-elokuvaa. Lue lisää!
|||

lauantai 5. helmikuuta 2011

Sadri Cetinkaya Jussi-ehdokkaana


Näin kevättalvella lätäkön toisella puolella satelee taivaalta elokuvapalkintoja, ensiksi kultaisia maapalloja ja sitten kultaisia oscareita. Siinä välissä juhlimme ylpeinä Suomalaisia elokuvia.

Ensi sunnuntaina saamme jännittää keille hattupäiset pystit päätyvät. Tänä vuonna on kaikkien ttvo:laisten syytä seurata gaalaa nenä kiinni ruudussa, koska koulussamme opiskeleva Sadri Cetinkaya on jussi-ehdokkaana Reindeerspottingin leikkauksesta. Reindeerspottning on myös ehdokkaana parhaan dokumenttielokuvan pystistä ja sai viime vuonna yli 65 000 katsojaa. TAMK:lla on syytä olla ylpeä oppilaansa hyvästä työstä. Pidetään kaikki Sadrille sunnuntaina peukkuja!

// Nina Forsman
|||
Jussi-gaala 2011 Nelosella su 6.2. klo 21-23
|||
Jussit.fi
Reindeerspotting
|||

Pohjoismaista elokuvayhteistyötä

Opettajien tapaamisessa, Arto Koskinen kuvassa vasemmalla

Jälleen kerran on takana Göteborgin elokuvajuhlien yhteydessä järjestettävä pohjoismaisten elokuva- ja tv-koulujen järjestön, NORDICILin kokoontuminen. Kolmipäiväinen tapahtuma koostui opettajien päivästä, jolloin Göteborgin elokuvalinjan tutkijaopiskelijat esittelivät tutkimushankkeitaan, opiskelijoiden päivästä, jossa opiskelijat esittelivät kouluissaan tekemiään harjoituksia sekä kolmantena päivänä koulujen vastaavien kokouksesta, jossa käytiin läpi elokuva- ja tv-koulutuksen tilaa ja koulutusrakenteissa tapahtuneita ja tapahtuvia muutoksia kussakin koulussa.

Tutkimuspäivän kiinnostavinta antia oli Ingela Romaren esitys aiheesta WOMEN and FILM or The Feminine Principle in Film. Hankkeessaan Romare on lähtenyt tutkimaan omia töitään ja työskentelyynsä vaikuttaneita kontentiota 1980-luvulta tähän päivään Jungin psykologisesta näkökulmasta. Aihe vaikuttaa kryptisemmalta kuin se Ingelan esittämänä olikaan. Kysymyksessä oli oman taiteellisen työn tarkastelu konfliktiin nojaavan, dramaturgisen ajattelun ja toisaalta intuitioon, tunteeseen ja havaintoon nojaavan tekemistavan välissä.

Kaikkiaan kuitenkin totesimme, että suomalaisesta elokuvataiteen tutkimuksesta (esim. Elomedia) voidaan olla ylpeitä. Taiteellisissa tutkimushankkeissa haastavin osuus on tieteellisen näkökulman tuominen luovan prosessin keskelle. Tieteellisyys tuntuu pelästyttävän tekijät ja tällöin tarvitaan paitsi tekijyyttä myös taitavaa, akateemisen perinteen tuntevaa ohjausta.

Toisena päivänä eri koulujen, myös TTVO:n opiskelijat esittelivät toisilleen oppilaitoksissaan tehtyjä harjoituksia. Iltapäivällä antia täydennettiin kahdella luennolla ja illalla opiskelijat kokoontuivat vielä Film i Västin järjestämään yhteiseen illanviettoon.

Kolmantena päivänä koulut esittelivät tämän hetkisen tilanteensa. Kaikkien koulujen taustalla vaikuttaa integroituminen Bolognan prosessiin ja organisatoriset muutoksen korkeakoulujen rakenteissa. Suomessa elokuvataiteen laitos on siirtynyt Aalto-yliopistoon ja eteen on tullut kysymys, josko kuitenkin pitäisi kuulua tulevaan Taideyliopistoon. Ruotsin Dramatiska institut on yhdistynyt teatterhögskolanin kanssa. Yhdistyneen koulun uusi nimi on Stockholms Dramatiska högskola. Norjan elokuvakoulun edustajaa ei ollut paikalla mutta heidänkin koulutusrakenteensa on muutoksen alla. Tampereella taas suurin vaikuttanut muutos on tietysti ollut TAMKin ja PIRAMKin yhdistyminen. Tanskan koulu on ainoa, joka on määrätietoisesti edelleen pyrkinyt säilyttämään vanhan, tutkintonimikkeettömän taidekouluidentiteettinsä. Vanhoille elokuva ja taideoppilaitoksille on perinteisesti ollut vieras ja kivulias ajatus integroituminen osaksi suurempaa yliopisto- ja korkeakoulukokonaisuutta.  Mutta kelloa ei enää voi kääntää taaksepäin.

Kokous kaiken kaikkiaan sujui hyvässä hengessä ja paljon yhteisiä työskentelypintoja löydettiin. Media- ja taidekorkeakoulun haasteet teknisesti nopeasti muuttuvassa maailmassa ovat kaikkialla. Syksyllä kohtaamme uudelleen Nordisk talent tapahtumassa. Norcilissa mukana olivat henkilöstöstä Arto Koskinen ja Leena Mäkelä Elokuvan ja television koulutusohjelmasta.

Teksti: Arto Koskinen
|||

perjantai 4. helmikuuta 2011

Kuoppalan, Niemi-Junkolan ja Niskasen taidenäyttely Helsingissä


Forum Box
Riikka Kuoppala, Fanni Niemi-Junkola, Pekka Niskanen
4.-27.2.2011

Ruoholahdenranta 3 a Helsinki
www.forumbox.fi
Ti-pe 11-17, la-su 12-16

Kolmen TAMKin kuvataiteilijan taidenäyttely on esillä Helsingin Forum Boxissa seuraavat kolme viikkoa. Riikka Kuoppala on valmistunut kuvataiteen koulutusohjelmasta kolme vuotta sitten, Fanni Niemi-Junkola on kuvataiteen lehtori ja Pekka Niskanen tuntiopettaja.

RIIKKA KUOPPALA: Palavan kaupungin alla

Lapsena sodan kokeneita on vielä jäljellä, mutta heistä monien tarinat ovat jäämässä kertomatta. Palavan kaupungin alla on elokuva sodan merkeistä arkkitehtuurissa ja ihmisten mielissä. Forum Boxissa esitetään elokuvasta muokattu videoinstallaatio.

Elokuvan käsikirjoitus perustuu Helsingissä sodan kokeneiden naisten haastatteluihin. Se koostuu lapsen silmin nähdyistä hetkistä, jotka kertovat sodan syttymisestä, yöstä pommisuojassa, ikkunoiden pimentämisestä ja siitä, kun koko Inarintie paloi. Tarinat menneisyydestä toimivat identiteetin rakentajina niin yksittäisille ihmisille kuin kansakunnallekin.

Päähenkilöt Mummo, 75 vuotta, ja Ilona, 12 vuotta, etsivät yhteistä kieltä, jolla kertoa toisilleen peloistaan. Toisen ajan ymmärtäminen ei ole helppoa, vaikka traumat olisivatkin siirtyneet sukupolvien yli.

Lisää Riikasta tässä blogissa

FANNI NIEMI-JUNKOLA: Yksi ja monta / Nitan King

Perhe rakentaa omakuvaa henkilökohtaisella ja sosiaalisella tasolla. Se on kiinnekohta, jossa kasvetaan osaksi suurempaa yhteisöä, opitaan ihmisenä olemista. Länsimaissa ydinperheestä puhuttaessa tarkoitetaan kahden vanhemman ja lapsen/lapsien yksikköä. Eikö sellaisessa perheessä, jossa on vain yksi vanhempi tai vanhemman roolissa toimii joku muu, ole ydintä? Voisiko ydinperheen käsitettä laajentaa ja ajatella toiveikkaasti, että kasvaa voi monenlaisen alun, mutkan ja muodon kautta?

Lähtökohta lyhytelokuvaani syntyi omasta arjestani ja ihmisten kertomista tarinoista. Yksi ja monta -teoksen kertomus nivoutuu erään perheen tapahtumien ympärille, henkilöiden itsensä kertomana. Teoksen rinnakkaistarina on  ihmisen ja hevosen suhde, joka voi olla terapeuttinen ja monin tavoin eheyttävä.

Nitan King


Nitan King kertoo tytöstä ja hänen hevosestaan. Se liittyy osittain Yksi ja monta- lyhytelokuvan teemoihin. Video koostuu hetkistä tytön työskennellessä nuoren hevosensa kanssa. Teos on fyysinen kuvaus ihmisen ja suuren eläimen välisestä merkittävästä suhteesta.

Lisää Fannista tässä blogissa

PEKKA NISKANEN esittää: Youth as Refugees

Youth as Refugees -projekti on toteutettu yhteistyössä Suomesta turvapaikkaa hakevien afgaani-, kongolais- ja somalinuorten kanssa. Nettisivusto ja mediainstallaatio kertovat pakolaisnuorten kodittomuudesta, elämästä laitoksissa ja yrityksestä sopeutua vieraaseen yhteiskuntaan. Sivustolla esillä olevat videot ovat pakolaisnuorille mahdollisuus saada äänensä kuuluviin vastaanottokeskusten ulkopuolella.

Suomeen tulleiden nuorten elämässä nousevat toistuvasti esiin kysymykset oikeudesta käydä koulua ja elää tasavertaisesti yhteiskunnassa muiden nuorten kanssa. Nuorten pakolaisten elämässä vanhemmat on korvattu vastaanottokeskusten työntekijöillä, sisarusten rooli on toisilla pakolaisnuorilla ja oman maan hallinnon ovat korvanneet nuoria kuulustelevat viranomaiset ja poliisi.

Turvapaikkapäätösten pitkittymisen seurauksena nuoret eivät saa virallista suomen kielen opetusta eikä heillä ole aina mahdollisuutta käydä koulua. Turvapaikkapäätösten pitkät odotusajat kertovat suomalaisviranomaisten tehtävästä epäillä jokaisen pakolaisen kertomusta omasta elämästään, vaikka mitään todellista syytä tähän ei olisikaan. Ovatko pakolaisnuoret syyllisiä ennenkuin toisin todistetaan?
Lisää Pekasta tässä blogissa
||| 

torstai 3. helmikuuta 2011

Finnish Game Jam


(Read this story in English)
Tämän vuoden Global Game Jameihin osallistui enemmän pelikehittäjiä kuin koskaan aiemmin. Jamien toisena päivänä lauantaina ilmoitettiin, että osallistujia oli ympäri maailman yhteensä 7000! Tampreleella, Finnish Game Jamit järjestettiin toisen kerran Demolassa. Tämän koko viikonlopun kestävän tapahtuman ideana on luoda tyhjästä pelejä 48 tunnin ajan samaan aikaan monissa eri valtioissa.

Itse olen aloittelija pelikehityksen suhteen, mutta tämä tapahtuma opetti minulle paljon uusia asioita pelien teosta ryhmän kanssa ja koko viikonloppu oli todella hauska! Vaikka ei olisikaan kaikista kehittyneintä taitoa ja tietoa koodaamisesta, suunnittelusta tai grafiikoista, tapahtumaan voi silti osallistua ja luoda pelin ihmisten kanssa, joilla on enemmän kokemusta aiheesta.
Tänä vuonna mukana jameilla oli Scoren jäseniä ja muita opiskelijoita, harrastelijoita kuin myös pelialalla työskenteleviä.

Tampereen lisäksi Finnish Game Jameilla olivat mukana myös Oulu, Helsinki, Turku, Kajaani ja Outokumpu. Oli mielenkiintoista katsella web-kameran kautta, mitä muissa kaupungeissa tapahtui.

Joka vuosi julkistetaan yksi teema suunniteltaville peleille. Tämän vuoden teema oli sukupuutto, josta monet tuntuivat saavan hyviä ideoita. Kaikilla ryhmillä oli lopulta hyvin omalaatuisia ja kekseliäitä ideoita. Sunnuntaina oli hauska huomata, kuinka monta erilaista peliä oli saatu aikaan näinkin lyhyessä ajassa.

Rekisteröityessään kaikki saivat valita, haluavatko olla koodaajia, taiteilijoita, pelisuunnittelijoita ja niin edelleen. Mukana oli vain yksi tuottaja ja muutama äänispesialisti. Melko varmasti näillä herroilla oli kiireinen viikonloppu, sillä monet ryhmät olivat vailla äänisuunnittelua. Äänimaailma on kuitenkin hyvin tärkeä osa pelin tunnelmaa luotaessa.

Meillä oli 48 tuntia, mutta aika tuntui kaksi kertaa nopeammalta piirtäessä, luonnostellessa, koodatessa, suunnitellessa ja muissa töissä. Monet jammailijat tekivät töitä yötä myöten pelin kanssa, etenkin lauantain ja sunnuntain välisenä yönä. Väsymys ei heitä pysäyttänyt! Sunnuntaiaamuna muutamat jammailijat tosin näyttivät melko väsyneiltä.

Finnish Game Jam oli todella viihdyttävä ja opettavainen kokemus. Siellä tutustui myös uusiin ihmisiin ja oppi toimimaan ryhmässä. Itse kehotan kaikkia pelikehityksestä kiinnostuneita ja edes jotakin taitoja osaavia osallistumaan ensi vuonna. Tapahtuma on todella hyvää harjoitusta taidoille, koska enemmän pelien kanssa työskennelleet voivat antaa vinkkejä ja auttaa, jolloin oppii uusia tekniikoita.

http://finnishgamejam2011.wordpress.com/
http://www.globalgamejam.org/


Teksti ja kuvat: Emma Kiiski
Kirjoittaja opiskelee kansainvälisessä median koulutusohjelmassamme (IMP)

Lue lisää juttuja IMP-opiskelijoiden edesottamuksista
Hakuaika Media Programmeen päättyy 15.2!
|||

Esittelyssä Timouteus Tuovinen, ammatillinen neuvottelukunta


Yksi menestyksemme salaisuuksista on tiiviit työelämäyhteydet. Ammatillinen neuvottelukuntamme ilmentää niitä. Sen jäsenet ovat kuvataiteiden, elokuvan ja television ja digitaalisen median ammattilaisia.

Esittelemme ylpeänä ammatillisen neuvottelukunnan jäsenet, ensimmäisenä vuorossa on Timoteus Tuovinen, Kysyimme kuka olet, mitä teet, ja miksi uhraat kallista aikaasi taiteen ja viestinnän ammatilliseen neuvottelukuntaan?.

Timoteus Tuovinen, mediakonsultti:

Niin kauan kuin muistan, olen ollut kiinnostunut kirjoittamisesta ja mediasta. Aloitin työurani toimittajana, aivan kuin niin monet muutkin, ja hiljalleen siirryin kohti uutta, jota tuolloin kutsuttiin ”telekommunikaatioksi”.

Nykyisin työskentelen neljän kollegani kanssa Digital Media Finlandissa, joka on Suomen johtava digitaalisen median konsulttitoimisto. Konsultoimme tuotekehitystä ja autamme asiakkaitamme luomaan parempia strategioita. Se on kuin eloonjäämistaktiikkaa mediaviidakossa selviämiseen. Työskentelemme pk-yritysten kanssa, jotka haluavat tuottaa sisältöjä useille jakelualustoille. Usein sisältö on liikkuvaa kuvaa, musiikkia, animaatiota, pelejä, tai näiden yhdistelmiä. Autamme luovia ihmisiä rahoittamaan sisältöjään, löytämään asiakasryhmiä ja kansainvälistymään. Työ on haastavaa mutta ei koskaan tylsää!

Asiakkaitamme ovat myös julkiset toimijat, kuten ely-keskukset, Tekes, ministeriöt, jne. Joskus laadimme selvityksiä, joilla yritämme tehdä digitaalista maailmaa ymmärrettäväksi. Se on enemmän kuin sattumanvaraista ennustamista, pikemminkin pienten signaalien tulkintaa ja tulevaisuuden vaihtoehtojen arviointia. Usein tuntuu, että olisipa mukava omistaa kristallipallo!

Yllä kertomani ehkä selittää, miksi minusta on tärkeää osallistua TAMK:in ammatillisen neuvottelukunnan työhön. Oppilaat tekevät tulevaisuuden. Jos voin lisätä heidän ymmärrystään, vaikka vähänkin, siitä kuinka media-, viihde- ja kommunikaatiobisnes toimii, olen heidän mukanaan muokkaamassa tulevaisuutta.

Sehän on kuin omistaisi kristallipallon!

keskiviikko 2. helmikuuta 2011

Vierailevana luennoitsijana Arnau Gifreu

IMP:eillä oli loistava tilaisuus kuulla interaktiivisesta multimediasta tänä tiistaina vierailleelta Vicin yliopiston luennoitsijalta: Arnau Gifreulta. Aamupäivä keskittyi enemmän aiheen teoreettisiin näkökulmiin, mutta lounastauon jälkeen asiasta eniten kiinnostuneet IMP:it saivat kokeilla videoiden editointia Final Cut ja Flash -ohjelmia käyttäen. Valitettavasti päivä meni liian nopeasti ja videoiden editoiminen interaktiiviseksi osaksi nettisivua voitiin vain lyhyesti selittää, mutta Gifreu antoi meille omat yhteystietonsa, jos satuimme kiinnostumaan aiheesta ja lupasi auttaa kaikkia apua tarvitsevia. Päivä oli yllättävän tuottava ja innostava kaikille niille, jotka jäivät kuuntelemaan luennon loppuun asti, ja jotkin Girfeun näyttämät esimerkit olivat uskomattoman kekseliäitä. Tietäen IMP:ien taitotason lähitulevaisuudessa tulee vielä syntymään jotain aivan yhtä upeaa! Gifreu itse sanoi, että hän aikoo viettää loppuaikansa Suomessa menemällä uimaan yhteen lämpimistä järvistämme. Me kaikki toivotimme hänelle onnea, ja toivoimme näkevämme hänet jälleen TAMK:in kansainvälisillä viikoilla.


Niille, joilla ei ollut mahdollisuutta nauttia Gifreun luennosta, keräsin hyviä esimerkkejä interaktiivisista verkkosivuista, joita hän näytti meille:

- http://thewildernessdowntown.com/ (Kokeilu Google Chromella, jossa käytetään Google Maps:iä)

- http://www.ourfirstloves.com/ (Käyttäjät lähettävät tarinoita heidän ensimmäisistä rakkauden kohteistaan, mitä ne sitten ovatkin)

- http://www.jazzloftproject.org/ (Suoratoistoradio ja erittäin hieno käyttöliittymä)

- http://www.soul-patron.com/ (Flash-komponentteja käytetään kekseliäästi interaktiivisessa dokumentissa)



The Wilderness Downtown käyttää hyväkseen käyttäjän kotipaikan kuvia


Jos haluat tietää enemmän Gifreusta, tässä on linkki hänen henkilökohtaisille nettisivuilleen: http://www.agifreu.com/


Kirjoittanut: Heidi Mäenpää

Lue lisää tarinoita IMP:eistä

Muun muassa ynnä muuta sellaista ja niin edelleen –videotaidenäyttely Galleria Emilissä

Kuva teoksesta '3 vuotta ei mitään'

Muun muassa ynnä muuta sellaista ja niin edelleen
Videotaidenäyttely 
Galleria Emil (Vanha kirjastotalo)
4.2.-4.3.
Avoinna ma ja pe 10-16: ti, ke, to 10-18, la ja su 11-17


Tervetuloa avajaisiin torstaina 3.2.2011 kello 16-18

Tampereen ammattikorkeakoulun kuvataiteen koulutusohjelman yksi vahvuusalue on liikkuva kuva. Samassa rakennuksessa toimiva elokuvan ja television koulutusohjelma mahdollistaa kuvataiteen opiskelijoille muita suomalaisia taidekouluja paremmat puitteet videotaiteen tekemiseen.

Elokuussa kaksikymmentä kuvataiteen toisen vuosikurssin opiskelijaa lähti viikoksi Seilin saareen työskentelemään ja etsimään omaa videoilmaisuaan. Seilissä työskenneltiin ympäri vuorokauden ja perinteisesti spitaalisista ja hulluista tunnettu saari inspiroi opiskelijoita omalla tunnelmallaan. Intensiivistä työskentelyä jatkettiin Tampereella koko syksyn ja  perjantaina 4.2.2011 avautuvassa Muun muassa ynnä muuta sellaista ja niin edelleen -näyttelyssä on esillä kurssin saavutuksia.

Näyttelyssä ei ole yksittäistä teemaa ja teoksissa liikutaan sujuvasti tunnelmista toisiin. Yhdistävänä tekijänä teoksissa on kuitenkin perinteisiä lähestymistapoja kaihtava asenne. Galleriaan on rakennettu erilaisia tiloja, joissa teokset esitetään. Voit esimerkiksi rojahtaa sohvalle tavallisessa olohuoneessa ja viettää koti-iltaa rentojen videoteosten parissa. Jännitystä elämäänsä kaipaava voi unohtaa kodinomaisen tunnelman siirtymällä pimeisiin esityssaleihin, joissa seinänkokoisena heijastetut kuvat tulevat iholle, jäävät mieleen ja myöhemmin tunkeutuvat vielä uniinkin. Näiden välillä on mahdollista tutkia ympäri galleriaa levittäytyviä videoinstallaatioita.

Mari Ljokkoi

|||

tiistai 1. helmikuuta 2011

Kaksi kuvataiteen elokuvaa Tampereen elokuvajuhlille

Ella Tarmo elokuvassa Vieraat seinät

Tampereen kansainvälisten elokuvajuhlien ('filkkareiden') kotimaiseen kilpailusarjaan tarjottiin tänä vuonna 300 elokuvaa. Alle 30-minuutteisten sarjaan valittiin 29 elokuvaa, niistä kaksi on kuvataiteen opiskelijoiden tuotantoa.

Laura Rytkösen Niele Pelkosi

Laura Rytkösen elokuva Niele Pelkosi kilpailee animaatiosarjassa, johon kutsuttiin 9 elokuvaa. Se on esitetty aiemmin ainakin Bang! lyhytelokuvajuhlilla Englannissa, Reikäreuna festivaalilla ja Kinos festivaalilla.

Lue animaation esittely


Martta Tuomaalan ja Mikko Keskiivarin Vieraat seinät

Martta Tuomaalan ja Mikko Keskiivarin ohjaama, käsikirjoittama ja tuottama Vieraat seinät kilpailee fiktiosarjassa, johon on valittu yhdeksän elokuvaa. Näyttelijät ovat Heikki Nousiainen, Ella Tarmo, Elihu Galvan, Lasse Rantanen ja Paula Lehtonen. Elokuvan kuvasi Kerttu Hakkarainen, leikkasi Ville Hakonen, musiikin sävelsi Mikko Keskiivari ja puvut suunnitteli Liisa Ahlfors.

Vieraat seinät on lämminhenkinen teos,  jossa kuvataan isoisän ja teini-ikäisen lapsenlapsen yhteiseloa hiljaisella, autioituvalla maaseudulla. Yllättävien vierailijoiden ilmestyessä maatilalle, seisahtunut ilmapiiri muuttuu.

Teoksen taustat


Impulssina projektin käynnistämiselle toimi erityinen maatila Liikkalan kylässä, lähellä Kotkaa. Paikka, jossa kuvasimme teosta, on eräänlaisessa välitilassa. Tilan omistajista enää yksi henkilö on elossa. Hänkään ei enää ikänsä puolesta kykene huolehtimaan maatilasta sen vaatimalla tavalla. Alue koostuu suuresta pihasta, navetasta, massiivisesta ladosta ja kaksikerroksisesta omakotitalosta.

Tila on usealle ihmiselle tärkeä; ennen kaikkea sukulaisille, jotka ovat viettäneet lapsuuttansa alueella. Kenelläkään ei ole silti ollut tarpeeksi aikaa pitää alueesta huolta. Aikoinaan puhtautta kiiltänyt navetta verhoutuu lukemattomien hämähäkinseittien alle, omakotitalon lattia on mustanaan kuolleista kärpäsistä ja lato kumisee tyhjyyttään.

Tutustuessamme maatilaan pohdimme sen historiaa sekä tämän hetkistä tilannetta paikassa asuneiden yhteisöjen kautta. Mielenkiinnon kohteeksemme heräsi muun muassa sukupolvien välinen kuilu; miten erilaisia ovat arvomaailmamme ja elämäntapamme.

Ohjaajien lausunto


Olemme molemmat kiinnostuneita yhteisöllisistä teemoista ja päätyneet tekemään yhteistyötä. Haluamme rakentaa laajemman keskustelun aiheesta, johon meillä molemmilla oli jo ennestään vahva henkilökohtainen side ja näkemys. Mielestämme isovanhempien merkitys perheyhteisöissä pitäisi tunnustaa. Fantasioissa maaseutu ja mummolat ovat usein lapsille vapauden alue. Autioituvalla maaseudulla ihmisten välinen kommunikoinnin tarve korostuu.Teoksella tahdomme korostaa ihmisten välisen kanssakäymisen, kuuntelemisen ja välittämisen tärkeyttä.

Tampereen kansainväliset elokuvajuhlat 9.-13.3.2011
|||