TTVO.fi goes new!

TTVO.fi - TARINAN uudet sivut

TARINAN uudet sivut on avattu. Sivuilta löytyy päivitettynä samat tiedot ja opiskelijoille tuiki tärkeät linkit kuin aikaisemminkin, lisäsimme myös muutamia uutuuksia. Tutustu sivuihin ja anna siellä palautetta niiden toimivuudesta. Otamme enemmän kuin mielellämme vastaan myös kehitysehdotuksia Tarinan tai koulun toiminnan parantamiseksi. Palautteen voit antaa nimellä tai ilman, mutta kaikkien nimellään palautetta antaneiden kesken arvotaan VIP liput TTVO festareille joulukuussa.

Hophop siis tutustu osoitteeseen http://www.ttvo.fi ja kerro mitä mieltä olet! Suora linkki (http://ttvo.fi/palaute-feedback/ palautekaavakkeeseen).

PS. Muistutus: Tänään 31.10 on Tarinan vuosittainen syysyleiskokous. Agendassa mm. uuden hallituksen valinta. Tervetuloa klo 16.00 Adaan, 5 krs.

Teksti: Tia Tuovinen

Paprika Korps huomenna Virroilla

Puolalainen Paprika Korps nähdään tiistaina Virroilla.

Puolalainen Paprika Korps -yhtye palaa jälleen Suomeen kymmenen keikan mittaisella kiertueellaan. Bändi poikkeaa myös Virroilla Night Club Martinkarhussa tiistaina 1. marraskuuta.

Tiiviistä keikkakalenteristaan lempinimen ”Heavy Reggae Travellers” saanut yhtye on julkaissut jo kuusi albumia. Suomessa yhtye esiintyi ensikerran vuonna 2002 ja on siitä lähtien vieraillut täällä ahkerasti joka vuosi yhteensä yli 40 kertaa. 

Bändin musiikissa on vaikutteita reggaesta, punkista ja dubista. Ravintola Martinkarhu tarjoaa tällaiselle heavy-reggae iltamalle mainion tunnelman ja yökerhon antimista voi keikan jälkeen nauttia aina yömyöhälle asti.

Tapahtuman järjestävät Tampereen ammattikorkeakoulun Virtain toimipisteen musapuolen opiskelijat yhdessä mediaosuuskunta Music Activen kanssa. Konsertti on osa tapahtumatuottamisen opintokokonaisuutta. Mielenkiintoisia kuvioita musiikkirintamalla on siis luvassa jatkossakin.

Yhteystiedot:
Samuel Merisalo
Samuel.merisalo@cult.tamk.fi

TTVOlaiset ahkeroivat Musiikki & Media -tapahtumassa!

TTVO:n opiskelijat Viliina Koivisto ja Annukka Heikkilä infopisteen täteinä.

Tänä vuonna 20.–23.10.2011 järjestetyssä Musiikki & Mediassa oli mukana iso lauma TTVOlaisia opiskelijoita talkoolaisina. Opiskelijoitamme toimi mm. kuvaajina, seminaariavustajina, tuotannon assistentteina ja asiakaspalvelussa. 

Myös Musiikki & Median varsinaisessa tapahtumaorganisaatiossa sekä samaan aikaan pidetyssä Lost in Music -kaupunkifestivaalissa työskenteli opiskelijoitamme, mm. Annukka Heikkilä tuotantoassistenttina Suomen Musiikki & Media -Tapahtumat S.M.M. Oy:ssä ja Emmi Nuorgam tuottajana J.Karppanen Oy:ssä. 

Yhteistyö TTVO:n ja Musiikki & Median kanssa on jatkunut useita vuosia ja tätä kautta musiikkibisneksestä kiinnostuneet opiskelijat saavat ainutlaatuisen mahdollisuuden kuulla alan viimeisimmät kuulumiset, tietoa tulevaisuudennäkymistä sekä tavata alan ammattilaisia. Monet ovat myös työllistyneet levy-yhtiöihin, festivaaliorganisaatioihin ja monipuolisesti musiikin tai median pariin.

Hienoa oli siis löytää varsinaisten festivaalivieraiden joukosta monia tuttuja kasvoja, jotka ovat opiskelleet TTVOlla: Tuomo Saikkonen (Sakara Records), Jussi Mäntysaari (SBS Finland), Maiju Asikainen (Frontier Promotion), Kirsi Ihalainen (Aalto-yliopisto), Sami Sänpäkkilä (Fonal Records), Osku Ketola (Rytmikorjaamo), Anne Heikkonen (Partysan Production), Jaana Harju (Sound of Finland)... huomasikohan blogikirjoittaja nyt kaikki?

Mainittakoon myös, että TAMKin lehtori Sohvi Sirkesalo oli mukana perinteisessä Gramexin järjestämässä Musavisassa, tamperelaisten muodostamassa Turha luulo -360 astetta -joukkueessa, joka selvisi kisan voittajaksi toisena vuonna peräkkäin!

Musiikki & Media on Tampereella vuosittain järjestettävä musiikkialan ammattilaisten tapahtuma, joka kerää yhteen yli 600 kotimaista ja 100 kansainvälistä musiikkibisneksen ja -median toimijaa. 


Teksti: Marie Syrjälä & Sohvi Sirkesalo, kuva: Marie Syrjälä

Musiikki & Media

Lost in Music

Hyvästit automaattiasetuksille valokuvauksen intensiivikurssilla!

Ammattivalokuvaaja Rami Marjamäen vetämälle kansainväliselle kurssille osallistui yli parikymmentä oppilasta vaihtelevalla valokuvauskokemuksella. Kurssilaiset jaettiin satunnaisesti kolmeen ryhmään, josta yhden tehtävänä oli ottaa valokuvia studiossa valkoisella taustalla, toisen mustalla taustalla, ja kolmannen tilassa, jossa oli keinovalo. Kaikki ryhmät opettelivat sekä telineille kiinnitettävien studiosalamoiden, että pienempien, langattomien salamalaitteiden käytön. Käytimme valon muokkaukseen softboxeja, värillisiä kalvoja, suodattimia, sateenvarjoja ja heijastinlevyjä.

Kurssin tehtävät eivät olleet tarkasti määriteltyjä, vaan jättivät tilaa vapaalle ilmaisulle ja ideoille. Kurssin lopuksi valitsimme kolme kuvaa, jotka halusimme tulostettaviksi A3-koossa, sekä esittelimme 15 kuvaa muille ryhmäläisille. Perjantaina kiinnostuneet pääsivät lisäksi tutustumaan Backlight-valokuvanäyttelyyn.

Kurssilta tarttui mukaan kiinnostavaa tietoa mainos- ja lehtikuvauksista sekä erittäin hyödyllisiä neuvoja kuvankäsittelyyn. Oma valokuvaukseni tapahtui ennen kurssia lähinnä kameran automaattiasetuksilla, mutta nyt ISO-arvon, aukon koon ja valotusajan toiminnan opittuani jatkan kuvausta niitä käyttäen. Voin suositella kurssia kaikille, oli tavoitteenasi sitten opetella kameran manuaaliasetusten säätämistä, valaistusta, studiokuvausta tai kuvien jälkikäsittelyä. Tulostamamme yhdeksän A3-kuvaa tulevat vielä jatkamaan mininäyttelyyn TAMKin Finlaysonin toimipisteessä.

Teksti: Sanna Kuisma
Kuvat: Riku Heino, Sanna Kuisma

Kissed with a Fist - TAMKin kansainvälisen elokuvatuotannon tuoreet kuulumiset

Kirjoittelin puolisen vuotta sitten TAMKin blogiin jutun (http://tamk-ttvo.blogspot.com/2011/03/kissed-with-fist-kevyt-kevattuotanto.html) Kissed with a Fist – lyhytelokuvasta, joka kuvattiin niihin aikoihin Salfordissa, Englannissa. Kirjoitin tuolloin, pari viikkoa ennen elokuvan kuvausten alkua, että ”olemme kulkeneet pitkän matkan siitä, kun noin vuosi sitten tätä tuotantoa hitaasti käynnisteltiin”. No, tämä edellisen blogi-merkinnän kirjoittamisen hetkestä kulunut puolen vuoden matka on taas tuntunut reilusti pidemmältä.

Ohjaaja Iiro Peltonen ja käsikirjoittaja Liz Chesters hioivat paikallisten ja suomalaisten opettajien avustuksella tarinaa tuolloin edelleen, eikä elokuva itse asiassa enää kerro siitä, mitä tuolloin ajattelimme. Kehitys on kehittynyt ja suunta oli onneksi oikea. Hitusen kiire meillä meinasi tulla esituotannon kanssa. Onneksi elokuvan perustavanlaatuiset elementit pysyivät kuitenkin paikallaan ja saimme kuvattua hiotun käsikirjoituksen mukaisen elokuvan ihan aikataulussa. Näin jälkikäteen uskallan tunnustaa, että hitusen se jännitti!

Daven mukava penthouse.

Minulle tuottajan ominaisuudessa vaikeinta oli hommata meille Salfordista kuvauspaikkoja. Suomessa tuntee aina jonkun tai pystyy selvittämään helposti, miten tarvittavat paikat saa käyttöönsä halvalla. Englannissa kun ei oikein tuntenut ketään ja rahaa oli hyvin rajatusti, oli homma huomattavasti hankalampi. Elokuvan kahdesta tärkeimmästä kuvauspaikasta toinen onkin kuvaaja Niko Nurmen ja äänittäjä Arttu Hokkasen asunnon olohuone! Paikallinen tuotantokoordinaattorimme Dave Rigby antoi myös avuliaasti oman asuntonsa käyttöömme.

Kuvaukset kestivät pari viikkoa, mikä oli rankka rupeama. Pääosanäyttelijämme Beth Dyke jaksoi kuitenkin tosi hyvin nuoresta iästään huolimatta. Myös Suomesta pakettiautolla päivää ennen kuvausten alkua saapunut tekninen henkilökuntamme toi uutta draivia tiimiimme heti selvittyään matkasta. Niin väsyneen näköistä sakkia en ole kyllä ikinä nähnyt, kuin he olivat parkkeeratessaan pakun Penelope Roadille parin päivän ajamisen jälkeen! Itse kuvauksista voisinkin kirjoittaa kokonaan toisen blogi-merkinnän, niin paljon sattui ja tapahtui. Kuittaan sen nyt kuitenkin toteamalla, että kaikki meni lopulta todella hyvin ja taisimme olla melko erikoinen näky lamppuinemme ja muine kalustoinemme Penelope Roadin asukkaiden keskuudessa. Naapurin lapset sentään tykkäsivät seurata kuvauksia ja kirjoittivat meille fanikirjeenkin kuvausten päätyttyä!

Valaisija Marko Ijäs valaisee lokaation ja vähän Penelope Roadiakin.

Kun hommat Salfordissa oli saatu pakettiin, lähdimme rentouttavan Skotlannin-kierroksen jälkeen takaisin Suomeen. Suomen suvi oli juuri puhkeamassa kukkaan ja elokuvan tekeminen sai odottaa hieman, mutta nopeasti leikkaaja Martina Kuitto tarttui työn touhuun yhdessä ohjaajan kanssa. Pitkin syksyä on tarinaa rakennettu editissä ja kuvalukon elokuva sai syyskuun lopulla. Seuraavaksi laitetaan äänimaailma ja värit vielä kuntoon ja elokuva alkaakin olla sitä myöden valmis.

Jos haluat tukea projektiamme, klikkaa www.indiegogo.com/Kissed-with-a-Fist ja tee lahjoitus. Saadaan leffa valmiiksi ja valkokankaalle katsottavaksi!

Suomesta tuotu kuvauskalusto
kytkettynä englantilaiseen verkkovirtaan..

Teksti ja kuvat: Niilo Gustafsson.

TTVO:n opiskelijoiden elokuvia Helsingin lyhytelokuvafestivaaleilla

Aino Sunin ohjaaman Sudenveistäjä -elokuvan
pääroolissa näyttelijä Kai Lehtinen.

Helsingin lyhytelokuvafestivaalien ohjelmistosta löytyy useita Finlaysonin kampuksen opiskelijoiden töitä! 8.-12.11. järjestettävä HLEF tunnettiin aiemmin nimellä Kettupäivät, viime vuonna tapahtumaa organisoiva Suomen elokuvakontakti ry täytti 40 vuotta ja päätti juhlavuoden kunniaksi uudistaa festivaalin nimen ja ilmeen.
Helsingin lyhytelokuvafestivaalin kilpailusarjoihin valittiin mukaan 108 elokuvaa, kilpailusarjoissa nähdään seuraavat TTVOlaisten elokuvat:


Opiskelijadokumentit-sarja:
Puolikas kokonainen, ohjaus Martta Tuomaala, tuottaja Joanna Mäkelä
Opiskelijafiktiot-sarja:
Eipä tiennyt tyttö, ohjaus Tommi Rajala, Anna Alkiomaa, tuottaja Marja Pihlaja 
Metsästysmaa, ohjaus Nalle Mielonen, tuottaja Joanna Mäkelä
Muutos meitä johtaa, ohjaus Ville Hakonen ja Jussi Sandhu, tuottaja Mikko Helmanen
Oppitunti, ohjaus Outi Hartikainen, tuottaja Joni Luomanen
Sudenveistäjä, ohjaus Aino Suni, tuottaja Ilona Tolmunen 
Kokeelliset elokuvat -sarja:
A Short Film About Dying, ohjaaja ja tuottaja Dimitri Okulov
Tanssi kohti valoa, ohjaaja ja tuottaja Ville Lamminmäki


Opiskelijafiktiot-kilpailusarjassa on myös kaksi Lauri-Matti Parppein ohjausta:
Eräänlainen rakkaustarina (tuottajina Marja Pihlaja, Jenny Priiki ja Marja Pihlaja) ja Kirjeystävä (tuottajana Marja Pihlaja). Lauri-Matti on siirtynyt opiskelemaan toisaalle, mutta nämä elokuvat on toteutettu viime kevään aikana TTVOlaisin voimin. 

Myös ammattilaissarjojen tekijänimissä vilisee entisiä TTVOlaisia, mukana kilpailussa on mm. Arttu Haglundin, Ville Rissasen, Risto-Pekka Blomin ja Maija Saksmanin töitä. Huomasikohan blogikirjoittaja nyt varmasti kaikki...?!


Helsingin lyhytelokuvafestivaali
Lue lisää elokuvista:
Puolikas kokonainen
Metsästysmaa
Muutos meitä johtaa
Oppitunti
Sudenveistäjä

Metsästysmaan festivaalikuulumisia

Metsästysmaan keskeisessä roolissa nähdään näyttelijä Tommi Raitolehto. 

Metsästysmaa valmistui helmikuussa 2011 ja sai virallisen ensi-iltansa saman vuoden Tampereen elokuvajuhlien TTVOn näytöksessä. Ja kuten elokuvantekijä tietää, elokuvan elämä ei lopu sen valmistumiseen – siitä se vasta alkaa.  Filkkareiden jälkeen Metsästysmaa onkin hiippaillut hiljalleen muun maailman tietoisuuteen erilaisilla ja erikokoisilla elokuvafestivaaleilla.  Festivaalinäytöksiä on kertynyt ympäri Eurooppaa, esimerkiksi Saksassa, Ranskassa, Espanjassa, Sveitsissä sekä Italiassa. Myös USA:n mantereella on käyty alkukesästä Fears for Queers horror film festivaaleilla. 

Muutama isompikin festivaali mahtuu listalle mukaan: Heinäkuussa Metsästysmaa nähtiin Etelä Koreassa Puchon International Fantastic Film Festivaaleilla, joka on erityisesti keskittynyt kauhu, fantasia ja jännityselokuviin. Syyskuussa elokuva kilpaili pohjoismaisella Nordisk Panorama festivaaleilla Århusissa Tanskassa. Nordisk Panorama on yksi pohjoismaiden suurimpia lyhyt-ja dokumenttielokuville omistettuja festivaaleja. Yhteensä 12 suomalaista elokuvaa kilpaili festivaalin eri sarjoissa. Metsästysmaa otti osaa New Nordic Voices kilpasarjaan, joka on tarkoitettu uusille lupaaville pohjoismaisille tekijöille. Panorama oli myös ensimmäinen festivaali, johon osa tekijöistäkin pääsi paikanpäälle. Mukana olivat ohjaaja Nalle Mielosen lisäksi leikkaaja Anssi Rautio sekä äänisuunnittelija Ilmari Jyskä. Kaikkein parasta oli nähdä Metsästysmaan kilpailevan erittäin korkeatasoisten elokuvien joukossa. Vaikka voittoa ei tullut, kokemus oli mahtava.

Metsästysmaan syksy jatkuu festivaalien merkeissä. Seuraavaksi vuorossa ovat esimerkiksi South African Horrorfest, joka on uusi mannervaltaus elokuvalle sekä Iik! kauhuelokuvafestivaali suomen Ii:ssä.  Halloweenin aikaan Metsästysmaa palaa jälleen jenkkeihin, Fear Fête horror film festivaaleille, jossa se pitää parhaan kauhu-fantasia lyhytelokuvan sijaa.  Ja tästä matka jatkuu taas eteenpäin, esimerkiksi Saksan Up-and-Comin festivaaleille, jossa muuten kilpailee kolme muutakin TTVO:laista lyhäriä!

Teksti: Nalle Mielonen

Metsästysmaan nettisivut

Sini Sofia Kujalan Anonyymit Ikuisessa Galleriassa

Sini Sofia Kujala: Anonyymit 
14.10.-4.11.2011  Ikuinen Galleria

Avajaiset torstaina 13.10. klo 16-18

Mustat hahmot tuijottavat sinua silmästä silmään. Et tiedä mitä tai keitä he ovat, he voivat tehdä mitä vain, yllättäen. Käyttäytyä oudolla tai yllättävällä tavalla, hyökätä tai kadota. Tai sitten he ovat paikallaan liikkumatta ja ainoastaan tuijottavat sinua. Tuntematon uhka - Anonyymit.

Veistos-installaatio käsittelee tuntemattoman pelkoa ja uhkaa. Kuinka kaiken pitäisi olla tunnistettavaa edes jossain määrin ja kaikelle täytyy löytyä nimi millä kutsua. Jokaisen kasvot pitäisi näkyä, jotta voidaan luottaa, ettei mitään pahaa tapahdu. Kuinka tärkeää on säilyttää anonymiteetti? Voiko sen poistaminen kokonaan aiheuttaa vain enemmän pelkoa ja uhkaa ehkäpä jostain toisesta suunnasta? Jospa vaadittu itsensä paljastaminen viekin meiltä mahdollisuuden vapauteen.

Sini Sofia Kujala (s.1989) opiskelee kolmatta vuotta kuvataidetta Tampereen ammattikorkeakoulussa. Ikuisen Gallerian näyttely on hänen ensimmäinen yksityisnäyttelynsä.

Valepuvussa tai ei, tule näyttäytymään avajaisiin 13.10. klo 16-18!

------

Ikuinen Galleria on Finlaysonin alueella osoitteessa Finlaysoninkuja 3. toimiva taidetila, jossa esitellään tuoretta ja kiinnostavaa nykytaidetta. Sen tärkein tavoite on mahdollistaa Tampereen ammattikorkeakoulun taiteen ja viestinnän koulutusohjelmien opiskelijoiden kokeileva näyttelytoiminta. Lisäksi se toimii näyttelytilana myös muiden taidekoulujen opiskelijoille ja opettajille Suomessa ja ulkomailla.

Ikuinen Galleria

Avoin oppimisympäristömme Ada avattiin Ada Lovelace-päivänä

Opiskelijoiden edustajat Vesa Antikainen ja Jonna Rautala paljastivat
Lucas Kallenbachin tekemän Ada Lovelacen muotokuvan

Uusi avoin oppimisympäristömme Adan avajaisia vietettiin viime perjantaina, kansainvälisenä Ada Lovelace-päivänä talomme viidennessä kerroksessa. Aivan valmis Ada ei vielä ole, mutta päivä piti käyttää hyväksi kun se kohdalle sattui.

Kesän aikana kaksi tietokoneluokkaa tyhjennettiin, ja niiden sekä aulan väliset seinät poistettiin. Näin saatiin iso avoin tila, jossa opiskelijoiden projektiryhmät voivat työskennellä ja opiskelijat seurustella ihan muuten vain.

Ada tarjoaa suuret ja pienemmät pöydät useamman tiimin samanaikaiselle työskentelylle, kolme projektia voi esitellä tuotantojaan samanaikaisesti suurnäytöillä ja aulassa on myös sohvaryhmä palaveria varten. Adan vieressä on lisäksi kaksi neuvottelu/pienryhmähuonetta hiljaisuutta kaipaaviin tuokioihin. Lisäksi Adan kokonaisuuteen kuuluu korkeatasoinen videoneuvotteluvarustus kerrosta alempana Titanilla, siellä voi pitää projektikokouksia ja yhteisiä oppimistuokioita muualla Suomessa ja maailmalla olevien yhteistyökumppanien kanssa.

Tiimityö käynnissä Adassa

Adassa on kymmenisen tietokonetta niille opiskelijoille, jotka eivät työskentele omilla läppäreillään tai padeillaan.

Opiskelijat ovat jo ottaneet keskeneräisen Adan käyttöönsä, ja iltaisin se tarjoaa mukavat ja toimivat tilat visuaalisen suunnittelun opiskelijakerholle IMPD, pelinkehitysyhteisö Scorelle ja opiskelijain aineyhdistys Tarinan elokuvakerholle.

Miksi Ada?

Ada Lovelace (1815-1852) kirjoitti maailman ensimmäisen tietokoneohjelman Charles Babbagen analyyttiselle koneelle (jota ei kuitenkaan koskaan rakennettu). Tietokoneiden ja tietokonesovellusten historia (ja nykypäivä) on kuitenkin hyvin miehinen maisema.

Historia ja nykypäivä voisivat olla upeampia, jos Ada olisi jatkanut työtään pidempään (hän kuoli 36-vuotiaana), tai jos hän olisi saanut työlleen avarakatseisimpia jatkajia. Ada Lovelace oli nimittäin paitsi ensimmäinen ohjelmoija, myös ensimmäinen, joka näki että tietotekniikkaa voi soveltaa muuhunkin kuin laskemiseen: musiikkiin ja muuhun luovaan ilmaisuun.

Tietotekniikkaa ja ohjelmointia sovellettiin pitkään miehisessä maisemassa teknisiin ja taloudellisiin laskelmiin, ja vähän myöhemmin ohjusten liikeratojen suunnitteluun. Parikymmentä viime vuotta ohjelmointi ja tietokoneet ovat palvelleet laajasti myös taiteellista luomistyötä. Ada Lovelace-päivää vietetään vuosittain muistuttaakseemme itseämme siitä, että paremman maailman luomiseen tarvitaan molempia sukupuolia.

Cai Melakoski

Opi rakentamaan oma pieni robottisi!

Äänen ja LED-valon säätämistä

Lokakuu on alkanut hieman harmaana ja kylmänä. Onneksi manSEDANse festivaali alkoi samaan aikaan. Itse osallistuin Arduino työpajaan Finlaysonin kampuksella 3.-4.lokakuuta. Minun lisäkseni työpajaan osallistui noin tusina muita korkeakouluopiskelijoita eri aloilta. Vaikka työpaja oli vain kaksi päivää, opimme paljon Arduinon perusteita. Työpajaan osallistuminen ei vaatinut ennakko-osaamista Arduinosta, koodauksesta tai mistään muusta aiheeseen liittyvästä. Luennoitsijat auttoivat meitä alusta loppuun kuinka rakennamme omaa laitettamme.

Hetkinen. Mikä oikeastaan on Arduino? Minulla ei ollut tästä mitään ideaa ennen kuin osallistuin työpajaan. Opin, että Arduino on mikropiiri joka yhdistää median, taiteen ja teknologian. Mikropiirillä voi ohjata tietokoneen ulkopuolisia elementtejä, moottoreita, valoja yms. 

“Arduino is an open-source electronics prototyping platform based on flexible, easy-to-use hardware and software. It's intended for artists, designers, hobbyists, and anyone interested in creating interactive objects or environments.” (Source: Arduino.cc)

Oman pienen Frankensteinin rakentamista.

Minulla ei ollut mitään aikaisempaa kokemusta koodauksesta tai tietokoneen kokoamisesta osista. Työpajan alkaessa tunsin itseni hämmentyneeksi ja hieman tyhmäksi - näkymykseni ja osaamiseni kehittyivät työpajan edetessä, ja tässä olen nyt kertomassa muille kuinka huippu Arduino on! Älä anna ulkonäön hämätä. Kaikki on opittavissa!

Ensimmäisen päivän aikana opimme kuinka LED valo saadaan vilkkumaan, ohjaamaan valon toimintoja: nopeutta ja valon kestoa sekä miten valo saadaan toimimaan Arduino ohjelman ulkopuolella. Nopeutta pystyimme säätelemään apuvivuilla, joiden nimiä en ikävä kyllä muista, joilla myös pystyimme säätelemään ääntä. Arduinon tuottamat äänet olivat yksinkertaisia, monotonisia, mutta hauskoja! Arduino toi mieleen 80-luvun konsolipelien musiikkimaailman.

Kokeellinen testi: kuinka Arduino reagoi piirrettyyn kuvioon?

Toisena päivänä keskityimme enemmän äänien toteuttamiseen Arduinolla. Kokeilimme perusteita jo maanantaina mutta emme niin syvällisesti. Toisen työpajapäivän aikana opime kuinka eri tavoin pystyimme tuottaan ääntä Arduinolla mm. piirosten ja kosketuksen avulla eri pintojen ja nopeuden kautta. Myös koodin arvojen vaihtelulla pystyimme tuottamaan eri arvoisia ja taajuisia ääniä. Yhdistimme myös kaksi Arduino mikropiiriä yhteen sekä kaiuttimet, jolloin pystyimme nauhoittamaan tuotoksemme ja toistamaan sen.

Käytännössä vain avaruus on rajana, kun työskennellään Arduinon kanssa. Työpajan hyvä puoli oli myös se, ettei osanottajien tarvinnut olla taidokkaita aiheeseen liittyen tai tuoda omia tarvikkeita mukanaan. Työpaja hankki kaikki tarpeelliset osat ja laitteet ym. tarvikkeet, jotta jokainen voisi rakentaa oman laitteensa. Jos innostuit Arduinosta, suosittelen tekemään paljon omia kokeiluita ja taustatyötä aiheeseen liittyen! Harrastus ei ole kallis ja voit vielä joku päivä rakentaa oman kävelevän Frankensteinisi!

Teksti ja kuvat: Aino Yrjänä

Linkit:

manSEDANse

Twitter
Arduino

manSEDANse Play! –seminaari ja IGDA-tapaaminen Tampereella

Tämän viikon tiistai oli todellakin täynnä menoa jos sattui olemaan jollain tapaa kiinnostunut pelisuunnitelusta! ManSEDANse Play! –seminaari oli keskittyi tänä vuonna teknologiaan ja sen tuomiin uusiin mahdollisuuksiin pelien näkökulmasta.

Puhujien aiheet keskittyivät lähinnä heidän omiin projekteihinsa. Annakaisa Kultima avasi tapahtuman muutamilla sanoilla ja toivotti ensimmäisen puhujan tervetulleeksi. Dajana Dimovska kertoi monista uusista pelikonsepteista, joiden parissa hän on työskennellyt ja antoi osallistujien testata joitakin niistä. Eräs yllättävimmistä oli palkittu ”Dark Room Sex Game”. Jokainen aiheesta kiinnostunut voi googlata enemmän tietoa.

Kutomon sali Finlaysonilla täyttyi kuuntelijoista

Tämän jälkeen Markus Montola jutteli kehittämästään iPhone-pelistä, Shadow Cities:istä, joka on maailman ensimmäinen lokaatiopohjainen roolipeli. Oli varsin mielenkiintoista tietää enemmän tästä pelistä, sillä olen itse kuullut siitä paljon ja se oli näkyvillä tämän vuoden MindTrekin LaunchPadissa. Kuulostaa todella kiehtovalta, että pelaaja voi valita puolen ja taistella toista puolta vastaan senhetkisestä sijainnistaan. Montola ei tosin saanut kertoa, ollaanko peliä laajentamassa myös muille alustoille kuin iOS:lle. Olisi varsin harmillista, jos muut kuin iPhonen käyttäjät eivät pääsisi tätä peliä pelaamaan!

Tommi Koskinen puhumassa Supersonicista

Kuvan Supersonic-pelin sound designista oli puhumassa Tommi Koskinen. Hän on pelin musiikintekijä ja kertoi mielenkiintoisen tarinan pelin musiikin synnystä.  Pelintekijät halusivat muutaman kappaleen peliin, mutta Koskinen ryhmänsä kanssa loi kokonaisen soundtrackin! Hän kertoi kuinka kappaleita tehtiin: Yhdessä on esimerkiksi käytetty vanhan hissin ääniä, mikä luo varsin mielenkiintoisen efektin. Koskinen puhui myös hiukan AudioDraftista ja crowdsourcaamisesta.

Lopuksi puhuin itse hiukan koulumme pelikehityskerho Scoresta ja siitä, mitä tällä hetkellä teemme. Meitä kannattaa muuten seurata Facebookissa! Kaikenlaista on kehitteillä. Pienimuotoista mainostani seurasi paneelikeskustelu seminaarin puhujien kesken.

Parhainta kaikesta oli IGDA-tapaaminen, joka pidettiin ensimmäistä kertaa Tampereella Helsingin sijasta. Tapahtuma sai mahtavan suosion! Paikalle saapui paljon enemmän ihmisiä kuin normaalisti. Syy saattoi tietysti myös piillä Tampereen pelifirmojen sponsoroimien juomien ansiota, mutta parasta oli kuitenkin, että ihmisiä oli paljon ja ilmapiiri mukava. Ennen juomiin siirtymistä game design –legenda, Ernest Adams, piti todella mielenkiintoisen luennon pelikehittämisestä. Myös tämä varmasti kasvatti kävijämäärää. Scoren jäsenillä oli hauskaa muun muassa karaoken merkeissä, uusia kontakteja tehdessä ja muita peliopiskelijoita tavatessa.

Teksti ja kuvat: Emma Kiiski
Emma Kiiski vetää Score-pelinkehitysyhteisoä ja opiskelee TAMKin englanninkielisessä Median koulutusohjelmassa. 
http://score.igda.fi/ 
http://2011.mansedanse.com/
|||

Ernest Adams: Game Design –Työpaja Demolassa

IGDAn perustaja, entinen koodari, game designer ja nykyinen freelance pelikonsultoija, Ernest Adams [http://www.designersnotebook.com/], vieraili Tampereella keskiviikkona pitämässä loistavan työpajan pelisuunnittelusta. Jokainen pelisuunnittelija varmasti saisi häneltä hyviä neuvoja työhönsä. Työpaja kesti koko päivän ja oli todellakin sen arvoinen: mielekästä työtä riitti niin kiinnostuneelle opiskelijalle kuin jo alalla työskentelevälle. Tietysti muutama innokas Scoren jäsen ilmaantui myös paikalle! Tätä tilaisuutta ei voinut jättää käyttämättä.

Ernest Adams luennoimassa pelisuunnittelusta

Aamu alkoi hitaan puoleisesti työpajalaisten kerääntyessä Uuden Tehtaan tiloihin. Adams aloitti päivän ensin kertomalla päivän aikataulun, jonka jälkeen hän piti luennon tärkeimmistä asioista pelisuunnittelussa. Luento piti sisällään myös tarpeelliset työkalut työpajaa varten.

Innokkaat pelisuunnittelijat työskentelivät ryhmissä

Osallistujat jaettiin satunnaisesti neljän tai viiden ihmisen ryhmiin. Tehtävänä oli suunnitella toimiva pelikonsepti annetun teeman mukaan. Teemat oli muotoiltu ihmisten unelmiksi: Toivon, että voisin.. “olla maailman paras muotisuunnittelija” tai “suunnitella häät”.

Jokainen sai oman roolinsa ryhmässä: Art Director, User Interface Designer ja Lead Designer, näin muutaman mainitakseni. Ryhmän oli tarkoitus brainstormata ideoistaan teemaan liittyen ja aikaan saatiinkin mielenkiintoisia konsepteja. Joillakin ryhmillä tosin oli hiukan ongelmia: kun kaikki ryhmän jäsenet ovat miehiä, saattaa hääpelin kehittämisessä olla hiukan haastetta! Ainakin osallistujat saivat vaihtelua siihen, mitä normaalisti tekevät.

Lounaan jälkeen jokainen teki työtä oman roolinsa mukaan. Kaikille oli omat määrätyt tehtävänsä: Art Director määritteli pelin ilmeen luomalla konseptitaidetta, Mechanics Designer suunnitteli pelin keskeisimmän mekaniikan ja Lead Designer valmisteli esitystä ja piti ryhmän työn organisoituna. Työpaja oli hieno simulaatio työelämästä pelialalla: työtä tehdään usein ryhmissä mutta myös yksin. Ryhmät huomasivat senkin, että aikaa ei koskaan ole tarpeeksi. Nämä olivat mielenkiintoisia huomiota esimerkiksi minulle, joka en vielä ole alalla työskennellyt.

Ryhmän viimeinen tehtävä oli kasata tarvittavat tiedot yhteen, jotta Lead Designer saattoi selittää konseptin muille ryhmille. Tämän jälkeen Adams antoi palautetta kaikista ideoista. 

Valaidenpelastuspelin suunnitelleen ryhmän Lead Designer ja
Art Director esittelemässä konseptia

Oli mielenkiintoista nähdä, mitä muut ryhmät olivat saaneet jotain aikaan omasta teemastaan. Lopputuloksena nähtiin muun muassa peli, jossa pelaajan piti ohjata valaat pois salametsästäjien kynsistä.

Loppujen lopuksi työpaja oli todella mielenkiintoinen ja hyödyllinen jo alalla työskenteleville ja opiskelijoille. Oli todella mahtavaa, että Ernest Adams pääsi tulemaan Tampereelle ja suuri kiitos kaikille, jotka sen mahdollistivat!

Eräät eivät työpajan jälkeenkään malttaneet poistua paikalta,
vaan muodostivat ringin Game Design –legendan ympärille

Teksti ja kuvat: Emma Kiiski
Emma Kiiski vetää Score-pelinkehitysyhteisoä ja opiskelee TAMKin englanninkielisessä Median koulutusohjelmassa. 
http://score.igda.fi/ 

Kansainvälinen musiikkisyksy käynnistyy Virroilla

Skotlantilainen Billy Liar saapuu Suomeen neljän kaupungin kiertueelle. Akustista punkrockia soittava artisti nähdään Virroilla keskiviikkona 12. lokakuuta. Lämppärinä on piakkoin debyyttialbumin julkaiseva Antti Lainas.

Briteissä Liarin musiikki on saanut paljon radiosoittoa. Nyt tämä aito akustinen punk-elämys on mahdollista päästä kokemaan Pub 66:ssa aivan Virtain keskustassa.

Tapahtuman järjestelyistä vastaa JT Entertainment and Agency yhteistyössä Tampereen ammattikorkeakoulun Virtain toimipisteen musiikkipuolen opiskelijoiden kanssa.

Käy kuuntelemassa etukäteen
www.Myspace.com/BillyLiarMusic 

"8" Night Visionsissa

Miro Laihon ohjaaman "8" -elokuvan julisteen on suunnitellut Henna Pekki.

Puolitoista vuotta kestäneiden teknisten, byrokraattisten, taloudellisten ja logistiikallisten taisteluiden sekä ylämäkien ja vastatuulten ravisteltavana ollut elokuva viimein valmistui; psykologinen kauhuelokuva 8 on valmis. Se on osa neljän TAMK Taide, musiikki ja media -oppilaitoksen opiskelijan lopputöitä. Elokuva saa ensi-iltansa tyylikkäästi Night Visions -festivaaleilla, Suomen suurimmassa genre-elokuvatapahtumassa.

8 nähdään Red State -elokuvan yhteydessä perjantaina 

28.10. klo 21.15 Kino Maximissa Helsingissä.

Night Visions kirjoittaa:

"Night Visions laajentaa spektriä tänä syksynä rohkeasti myös uuden kotimaisen genre-elokuvan sektorille. Kun valtakunnan tuotannollinen ilmapiiri ei juuri nyt ole erityisen suopea lajityyppiin sidonnaisille pitkille elokuville, katseet suunnataan keskipitkän lyhytelokuvan suuntaan. Toinen erikoistarkkailuun päätyneistä tulevaisuuden lupauksista on Miro Laiho, joka on valinnut lajityypikseen psykologisen kauhun. 8 on tarina ihmisistä, jotka joutuvat elämään traumaattisimmat muistonsa uudelleen alitajuntaansa projisoivassa luolassa. David Lynchin taidonnäytteet mieleen tuova tarina ja upea kuvaus ovat yhdistelmä, jota harvemmin pääsee todistamaan kotimaisessa elokuvassa."

Lisätietoja Night Visionsin nettisivuilla

Tietoa elokuvasta:

8 - kesto 36 min.
Pääosissa: Salla Juntunen, Antti Launonen, Pekka Laiho

Käsikirjoitus ja ohjaus: Miro Laiho

Tuotanto Blind Spot Pictures

Tuottajat: Pekka Ollula ja Miro Laiho
Tuotantopäällikkö: Markus Aaltonen

Kuvaus: Jaakko Tuure

Valaisu: Jaakko Sorja

Puvustus: Maija Tuohino

Lavastus: Heli Suorsa

Maskeeraus: Lisa Mattila

Leikkaus: Ville Hakonen

Visuaaliset tehosteet: Juha Lindstedt

Äänisuunnittelu: Paul Houseman, Liisa Koikkalainen, Michael Law

Musiikki: Michael Law

Nähdään Night Visionsissa!

Katso 8:n traileri

Elokuvan viralliset sivut

8 Facebookissa

8 Twitterissä

Teksti: Miro Laiho

ManSEDANse täyttää Finlaysonin elektronisella kulttuurilla

Arduino-workshopissa riittää koneita ja piuhoja...

Elektronista kulttuuria esittelevä ja tekevä ManSEDANse -festivaali käynnistyi tänään ManSEDANse Play! -luentokokonaisuudella. Kuudetta kertaa järjestettävä tapahtuma tarjoaa monipuolisen ja ennakkoluulottoman kattauksen työpajoja, luentoja ja näyttelyitä taiteen ja teknologian häilyviltä, hämäriltä rajapinnoilta - unohtamatta tietenkään iltojen värikästä klubiohjelmaa! 
TAMKin Finlaysonin kampuksella festivaaliin otettiin varaslähtö jo eilen Arduino- ja VJ-workshopeissa. Tänä vuonna osana ManSEDANsea on myös TAMK Art and Media presents -näyttely, jossa mukana ovat opiskelijamme Robin Jochem, Lena Strutz, Jone Vildziunaite, Jiyoung Park, Johannes Gemuerr, Lotta Kallio, Masa Pelc  ja Susanne Wasserlechner. Lue lisää..
Play! -luennot alkoivat Dajana Dimovskajan esityksellä "Uudet käyttöliittymät pelisuunnittelussa". Dajana on kööpenhaminalaisen KnapNok Gamesin toimitusjohtaja ja tuottaja, hän on suunnitellut mm. fyysiset pelit B.U.T.T.O.N ja Dark Room Sex Game.

Dajana Dimovska, KnapNok Games (Tanska), esitteli fyysisiä pelikäyttöliittymiä.

Keskiviikkona 6.10. ManSEDANse keskittyy avoimeen lähdekoodiin - hakkerointi, modifiointi ja circuit bendaus ovat esimerkkejä tavoista hyödyntää kehittyvää teknologiaa luovasti. ManSEDANse Open -luentosarjassa puhujana on mm. TAMKin Kuvataiteen opiskelija Lotta Kallio, joka valmistelee lopputyötään PureDatalla, joka on visuaalinen ohjelmointikieli interaktiivisen tietokonemusiikin ja multimedian tekemiseen.

ManSEDANse jatkuu sunnuntaihin asti - tutustu ohjelmistoon!
KnapNok Games

Human Awards -gaalassa palkittiin ELOTV08-vuosikurssilaisia

Henna Seppälä vastaanottamassa Ilon kautta -palkinnon
Martina Kuitolta ja Joonas Yliruusilta, jotka myös juonsivat gaalan.

Keskiviikkona 28.9. TTVO:n studiossa järjestetty Human Awards –gaala toi yhteen Elokuva- ja televisioilmaisun opiskelijoita seurustelemaan kuohuviinin ja pikkunaposteltavien parissa.

Gaala keskittyi palkitsemaan ELOTV08-vuosikurssin opiskelijoita, mutta palkintokategoriat eivät suinkaan olleet perinteisiä, taiteellisista tai teknisistä saavutuksista jaettavia palkintoja vaan ne keskittyivät siihen minkälaisia ihmisiä kurssilaiset ovat.

Palkintokategoriat voittajineen olivat

Paras Parta (voittaja Iiro Peltonen)

Paras Michael Jackson –imitaatio (voittaja Turkka Korkiamäki)

Ilon kautta –palkinto positiivisimmalle henkilölle (voittaja Henna Seppälä)

George Clooney –palkinto (voittaja Jenny Ollila)

Paras Pariskunta (voittajat Outi Hartikainen & Hannu Koivuranta)

Paras Yllättäjä, eli paras ELOTV08-luokalle ulkopuolelta tullut (voittaja Marie Syrjälä)

Kaunein Ihminen –palkinto (voittaja Mikko Mikko Koskinen)

Golden Business Lions –palkinto parhaille yrittäjille (jaettu voittosija Joni Luomanen & Riku Hasari)

Paras ELOTV08:lainen (voittaja ELOTV08)

Outi Hartikainen ja Hannu Koivuranta vastaanottavat Paras pariskunta -palkinnon.

Gaalan aikana katsottiin myös retrospektiivi ELOTV08-kurssin ensimmäisen vuoden harjoitustöistä, sekä kauan odotettu making of –elokuva vuonna 2008 tehdystä Uneton 48 –elokuvasta.

Human Awards –gaalan tuottivat Martina Kuitto ja Joonas Yliruusi.

Paikalla olleet EloTV:laiset palkittiin stressilelulla,
koska edessä on vaativa opinnäytetyöprosessi.

Teksti ja kuvat: Hannu Koivuranta.