maanantai 10. lokakuuta 2011

Avoin oppimisympäristömme Ada avattiin Ada Lovelace-päivänä

Opiskelijoiden edustajat Vesa Antikainen ja Jonna Rautala paljastivat
Lucas Kallenbachin tekemän Ada Lovelacen muotokuvan

Uusi avoin oppimisympäristömme Adan avajaisia vietettiin viime perjantaina, kansainvälisenä Ada Lovelace-päivänä talomme viidennessä kerroksessa. Aivan valmis Ada ei vielä ole, mutta päivä piti käyttää hyväksi kun se kohdalle sattui.

Kesän aikana kaksi tietokoneluokkaa tyhjennettiin, ja niiden sekä aulan väliset seinät poistettiin. Näin saatiin iso avoin tila, jossa opiskelijoiden projektiryhmät voivat työskennellä ja opiskelijat seurustella ihan muuten vain.

Ada tarjoaa suuret ja pienemmät pöydät useamman tiimin samanaikaiselle työskentelylle, kolme projektia voi esitellä tuotantojaan samanaikaisesti suurnäytöillä ja aulassa on myös sohvaryhmä palaveria varten. Adan vieressä on lisäksi kaksi neuvottelu/pienryhmähuonetta hiljaisuutta kaipaaviin tuokioihin. Lisäksi Adan kokonaisuuteen kuuluu korkeatasoinen videoneuvotteluvarustus kerrosta alempana Titanilla, siellä voi pitää projektikokouksia ja yhteisiä oppimistuokioita muualla Suomessa ja maailmalla olevien yhteistyökumppanien kanssa.

Tiimityö käynnissä Adassa

Adassa on kymmenisen tietokonetta niille opiskelijoille, jotka eivät työskentele omilla läppäreillään tai padeillaan.

Opiskelijat ovat jo ottaneet keskeneräisen Adan käyttöönsä, ja iltaisin se tarjoaa mukavat ja toimivat tilat visuaalisen suunnittelun opiskelijakerholle IMPD, pelinkehitysyhteisö Scorelle ja opiskelijain aineyhdistys Tarinan elokuvakerholle.

Miksi Ada?

Ada Lovelace (1815-1852) kirjoitti maailman ensimmäisen tietokoneohjelman Charles Babbagen analyyttiselle koneelle (jota ei kuitenkaan koskaan rakennettu). Tietokoneiden ja tietokonesovellusten historia (ja nykypäivä) on kuitenkin hyvin miehinen maisema.

Historia ja nykypäivä voisivat olla upeampia, jos Ada olisi jatkanut työtään pidempään (hän kuoli 36-vuotiaana), tai jos hän olisi saanut työlleen avarakatseisimpia jatkajia. Ada Lovelace oli nimittäin paitsi ensimmäinen ohjelmoija, myös ensimmäinen, joka näki että tietotekniikkaa voi soveltaa muuhunkin kuin laskemiseen: musiikkiin ja muuhun luovaan ilmaisuun.

Tietotekniikkaa ja ohjelmointia sovellettiin pitkään miehisessä maisemassa teknisiin ja taloudellisiin laskelmiin, ja vähän myöhemmin ohjusten liikeratojen suunnitteluun. Parikymmentä viime vuotta ohjelmointi ja tietokoneet ovat palvelleet laajasti myös taiteellista luomistyötä. Ada Lovelace-päivää vietetään vuosittain muistuttaakseemme itseämme siitä, että paremman maailman luomiseen tarvitaan molempia sukupuolia.

Cai Melakoski

0 comments: