Kuvataiteen henkilöprofiili: Riikka Kuoppala

TAMK Taide ja viestinnän kuvataiteen opiskelijat löytyvät Finlaysoninkatu 7:n kolmannesta kerroksesta. Tämä tärpätintuoksuinen kerros on noin 70 opiskelijan toinen koti, jossa tuleva taiteilija etsii ja löytää omia suuntaviivojaan.

"Koulussa on saanut keskittyä omien projektien tekemiseen", miettii vuoden lopussa kuvataiteilijaksi valmistunut Riikka Kuoppala. Riikka on ehtinyt tehdä TTVO:lla jo useammankin installaation, lyhytelokuvan ja kantaaottavan yhteisötaideteoksen. Viimeisin, installaatio Werstaan Komuutti-näyttelytilassa kommentoi sosiaaliturvaa yksilön näkökulmasta.

Osa installaatiota oli kaksi itse ohjattua ja käsikirjoitettua lyhytelokuvaa joihin kuvaaja, äänisuunnittelija ja leikkaaja löytyivät helposti samasta rakennuksesta, viestinnän puolelta. ”On iso etu ettei AV-osaajia tarvitse hakea mistään ulkopuolelta tai yrittää tehdä kaikkea itse”, Riikka toteaa. Toinen lyhytelokuvista, Vieras ruumiissani sai teatteriensi-iltansa maaliskuussa Tampere Film Festivaleilla Uutta kotimaista 2008 -sarjassa.

Riikalle yksi oppimisen paikka oli ”Taiteen pelastamisprojektin” vetäminen. Pelastamisprojekti järjesti tempauksia lakkauttamisuhan alla olleen taiteen koulutusohjelman puolesta, keräsi adressia, painoi t-paitoja – ja ylitti uutiskynnyksen useitakin kertoja. Kun media kiinnostui, Riikka huomasikin olevansa tilanteessa jossa piti miettiä ennen kuin avasi suunsa. Projektin päätteeksi tätä aktiivia pyydettiinkin kunnallisvaaliehdokkaaksi.

Poliittinen ura ei ainakaan vielä imaissut tätä kuvataiteilijaa mukaansa, vaan Riikka jatkaa opintoja nyt Kuvataideakatemiassa ja valmistelee uutta käsikirjoitusta.

Teksti: Tiina Kurikka

Piilo on trilleri ja lopputyöelokuva

Eilisessä, uutta HD-tuotantolinjaa esittelevässä kirjoituksessa käytin mannekiinina Piilo-elokuvaa.

Piilo on lyhytelokuva-trilleri, se kertoo 8-vuotiaasta Kasperista joka joutuu kohtaamaan yksin taloon tunkeutuvat murtomiehet.

Elokuvan käsikirjoituksen muokkaaminen alkoi jo vuonna 2006, varsinainen tuotanto viime syksynä ja kuvaukset tehtiin helmikuussa. Jälkityöt ovat nyt käynnissä, ja ensi-ilta on syyskuussa. Tampere Art Factory -festivaalilla esitellään nykyistä teaseria laajempi trailer. Elokuvan tekemiseen on osallistunut noin 30 hengen tiimi.

Piilon ohjaa elokuvan toinen käsikirjoittaja Aleksi Närvä, toinen käsikirjoittaja Matti Eerikäinen on kuvannut elokuvan.

Piilon tekijät ovat myös oppineet, että tärkeä osa elokuvatuotantoa on sen tunnetuksitekeminen. Matti Eerikäisen kotisivuilta löytyy elokuvan teaser ja elokuvan tekijät, sekä linkkejä projektia valaiseviin nettilähteisiin: sanomalehtiartikkeleihin, Piilo-ryhmään Facebookissa ja Behind the scene -valokuvakansioon niin ikään Facebookissa. Piilon varsinaiset Flash-pohjaiset nettisivut julkaistaan huhtikuussa, ja ne tulevat sisältämään monipuolisesti aineistoa elokuvanautinnon ryydittämiseksi, kertoo Matti Eerikäinen.

Lisää:
Matti Eerikäisen Piilo-sivu
Artikkeli Pirkanmaan Sanomissa
Elokuvan kotisivu (ilmestyy varsinaisesti huhtikuussa)
Piilo-elokuvan Facebook-ryhmä

Kuva: Sakari Suuronen, elokuvan kuvauspaikalta. Lisää kuvia löytyy Matti Eerikäisen kokoamasta Piilo-albumista Facebookissa.

TAMK-TTVO uusimman teräväpiirtotekniikan kärjessä

TAMKin viestinnän ja taiteen koulutusohjelmat pyrkivät varmistamaan, että opiskelijat oppivat työskentelemään yhtä asiallisin edellytyksin kuin huippuammattilaiset.
Viestinnän koulutusohjelman uusimmista investoinneista kertoo käyttömestari Rolf Achrén:

Koululle on hankittu kahden vuoden aikana viimeisintä broadcast-alan huippua olevat kuvauskalusto ja editti. Kameranauhuri on Sony HDW-790P, josta on muodostunut alalle DeFacto - suosituin kalusto elokuvien tekemiseen teräväpiirtotekniikalla. Suomessa mm Yleisradio ja monet yksityiset tuotantofirmat käyttävät samaa kuvauskalustoa.

Vaihtoehtoisena kuvauskalustona meillä on filmille kuvaava Arriflex 16 SR Super -elokuvakamera, jolla voidaan opetella perinteisen elokuvatuotannon hienouksia.

Hankkimamme huippuluokan teräväpiirto edityksikkö perustuu Avidin Symphony HD-Nitris järjestelmään ja HP:n nopeisiin Dual-Prosessori CPU:hin. Syöttävänä nauhurina joko Sony HDW-2000 HDCam-nauhuri tai vaihtoehtoisesti Sony Digibeta. Massamuistina editissä on Avid VideoRaid RTR 4.0TB, joka takaa rutkasti muistia kompressoimattomaan videotuotantoon.

Kuvassa Matti Eerikäinen käyttää HD-kameraa Piilo-elokuvan kuvauksissa.
Kuva: Janne Keränen

TTVO monena myös Facebookissa

Kuvataiteen ja viestinnän opiskelijat toimivat aktiivisesti lukuisissa nettiyhteisöissä, Facebook:iinkin on syntynyt ainakin 14 entisten ja nykyisten ttvo:laisten yhteistä ryhmää. Suurimman ryhmän nimi on TTVO, siihen kuuluu 435 jäsentä, mukana myös ensimmäisen, 1991-vuosikurssin opiskelijoita.

TTVO-ryhmän sivulla on jo 50 valokuvaa TTVO:n vuosien varrelta. Erityisen arvokkaita ovat skannatut kuvat alkuvuosilta, silloin ei nimittäin vielä ollut digikameroita, vaan kuvat piti aina tulostaa paperikopioiksi tai dioiksi.

Pikkuhiljaa kuvien yhteyteen on syntynyt tarinoita ryhmän jäsenten kommentoidessa niitä. Kun TTVO:n 20-vuotisbileet järjestetään vuonna 2011 saadaan sisältöä 20-vuotishistoriikkiin toimittamalla Facebookiin kertynyt aineisto.

Eri suuntautumisvaihtoehtojen opiskelijoilla on omia ryhmiään. TTVO:n kaupunkifestivaalin, 9-11.5. järjestettävän TAFin (Tampere Art Factory) ryhmään voi liittyä kuka vain.

Facebookissa on myös kansainvälinen ryhmä "Interactive Media Programme @ TAMK/TTVO", johon kuuluu vaihto-opiskelijoita ja heidän tutoreitaan. TTVO:n yhteisöllistä ilmapiiriä kuvaa hyvin se, että yli puolet kansainvälisistä opiskelijoista vuosien varrelta on liittynyt ryhmään, vaikka se perustettiin vasta viime lokakuussa.

Viestinnän ykköset ylpeänä esittävät

Viestinnän ykkösten kahdeksan monimediamediaprojektia ovat valmistuneet. TTVO on siitä(kin) hyvä talo, että opiskelijat pääsevät tekemään vaativia tosielämän projekteja jo ensimmäisen vuoden aikana.

Ykköset esittelivät viime viikolla projektinsa Werstaan auditoriossa Finlaysonilla. Jokaisella projektilla on omat nettisivut. Useimmilla nettisivuilla on projektin päätuotoksen: elokuvan, pelin tai mainoksen lisäksi paljon oheismateriaalia ja toimintoja.

Ei asia tätä selostusta lukemalla parane, käy itse katsomassa:

Viestinnän lukuvuoden 07-08 ykkösten projektit


Kuva projektista "Rikas rakas köyhä rakas", joka on pelillinen elokuvamysteeri tai elokuvallinen mysteeripeli, kuten haluat.

Peleihinkin tarvitaan koulutus

TAMKin viestinnän vuorovaikutteisen median ja tietojenkäsittelyn opiskelijat kokoontuivat perjantaina TTVO:n studioon kuuntelemaan pelialan ammattilaisten näkemyksiä siitä, miten pelialalle pääsee. Puhujina seminaarissa olivat tuottaja Jyri "Jay" Ranki Remedyltä, brittivieras Gareth Noyce (COO) videopelejä tekevästä Xen Services yrityksestä, toimitusjohtaja Markku Hakala mobiilipeleihin erikoistuneesta Universomosta sekä johtaja KooPee Hiltunen Neogamesista, joka on Suomen pelialan kehitystä ja toimijoiden verkostoitumista edistävä organisaatio. Illan isäntänä toimi mm. Pelaaja-lehteä perustamassa ollut Lassi Kurkijärvi. Pelialalle pääsemisen edellytyksistä numero yksi kaikkien arvoisien puhujien mielestä oli tämä:

TEE PELEJÄ!

- Tee pelejä Flashilla, Javalla, XNA:lla, modeilla tai muilla vastaavilla teknologioilla...tärkeää ei ole peliprojektien suureellisuus tai tekninen monimutkaisuus vaan luova idea ja VALMIIKSI asti (mieluiten maksimissaan muutamassa kuukaudessa) toteutettu toimiva juttu, ammattilaiset neuvoivat.

Toinen tärkeä neuvo oli: SAATA OPINTOSI LOPPUUN

Jos joku on joskus luullutkin, että pelialalle tullaan pelkän harrastuneisuuden kautta, niin nyt selvisi, että koulutus tarvitaan, koska toimitaan sekä teknologian, artistisuuden että bisneksen näkökulmasta hyvin haastavalla alalla. Yleisin ja halutuin taustakoulutus pelialan ammattilaisille ovat ohjelmistosuunnittelun ja ohjelmoinnin opinnot, joita TTVO:llakin voi opiskella. Lisäksi pelialalle voi päätyä esim. visualistina, animaattorina, 3D-graafikkona tai äänisuunnittelijana, joissa näissäkin tehtävissä vaaditaan myös hyviä teknisiä taitoja. Pelien tekeminen ja koulutus eivät vielä riitä vielä pelialalle pääsemiseksi vaan tarvitaan sitkeyttä ja nöyryyttä hankkia kaikenlaista, välillä tylsääkin työkokemusta ennen kuin päästään pelidesignerin titteliin käsiksi.

Luoville, tekeville, sopivasti koulutetuille, sitkeille ja ahkerille voikin sitten löytyä paikka auringossa: Neogamesin Koo-Pee Hiltunen totesi lasketun, että vuosittain suomalainen peliala tarvitsee yli 100 uutta osaajaa ja näistä osaajista alkaa olla pula.

Peliseminaari oli osa viestinnän vuorovaikutteisen median ja TAMKin tietojenkäsittelyn opiskelijoiden Pelikäsikirjoituksen kurssia, jossa opiskelijat laativat ryhmissä pelikonseptit. Torstain ja perjantain opiskelijat saivat konsepteistaan palautetta Gareth Noycelta ja Lassi Kurkijärveltä, minkä jälkeen kurssi jatkuu verkossa toukokuuhun asti suomalais-brittiläisenä yhteistyönä. Peliseminaari jatkui vielä peli-illalla ja jälkimatshilla Tampereen yössä...


Muut peliaiheiset jutut tässä blogissa

Kuvataiteen ykkösten SIIVO Pispalassa

Pispalan nykytaiteen keskus, Hirvikatu 10, Tampere
Kuvataiteen I vuosikurssi: SIIVO
16.3.- 5.4.2008

Näyttelytiedote:

Joukko TTVO: n kuvataiteen ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoita esittäytyy Hirvitalolla näyttelyssä: SIIVO. Sekatekniikalla toteutetut pienoisveistokset tutkivat tilaa omissa maailmoissaan avaten mahdollisuuksia vuorovaikutukseen myös teosten välille. Teosten vastavoimat toimivat yhteisessä hengessä luoden uudenlaisia tiloja, kun siivoa seuraa toteutettu järjestys. Rakennetut tilat ovat vain näennäisesti stabiileja sillä jännitteet uusintavat tilaa omilla ehdoillaan.
Teokset koostuvat mdf- levystä rakennetuista interiööreistä, joissa on jokin kierrätysmateriaaleista, leluista, valokuvista tai liikkuvasta kuvasta rakentuva tapahtuma, jossa valitut elementit kohtaavat. Käsitellyt, valikoidut materiaalit kertovat tekijöidensä sukelluksista esineiden maailmaan, jossa mittakaavat, asetelmat ja tapahtumat tulevat järjestetyiksi.


Kuvat: Minna Suoniemi














Kuvataiteen ja viestinnän ykkösten projektien esittelyt

Lukijakysymys: Valokuvaajaksi TAMKista?

Lukija kysyy, voiko kuvataiteen tai viestinnän koulutusohjelmasta valmistua valokuvaajaksi?
Valokuvaaja (AMK) -tutkintoa ei saa TTVO:lta, ei mistään muualtakaan. Kuvataiteen koulutusohjelmasta valmistuvan tutkintonimike on kuvataiteilija (AMK) ja viestinnän medianomi (AMK). Molemmat tutkintonimikkeet ovat englanniksi "Bachelor of Culture and Arts".

TTVO:n koulutusohjelmilla ei ole myöskään valokuvauksen suuntautumisvaihtoehtoa. Turun ammattikorkeakoulun kuvataiteen koulutusohjelmassa voi joka toinen vuosi hakea valokuvan suuntautumisvaihtoehtoon, ja Lahden ammattikorkeakoulun muotoiluinstituutin viestinnän koulutusohjelmassa voi opiskella pääaineenaan valokuvaus. Muissakin amkeissa valokuvauslinjoja saattaa olla, en tunne kaikkien tarjontaa yksityiskohtaisesti.

Moni TTVO:sta valmistunut kuitenkin toimii menestyksellisesti valokuvaajana. Osa heistä on valmistunut kuvataiteen, osa viestinnän puolelta.

TAMKin kuvataiteen koulutusohjelmassa valokuvauksen opinnot käyvät sujuvasti, sillä koulutusohjelma on välineriippumaton. Opintojen pääpaino on taiteellisessa ilmaisussa, ja välineen valitsee opiskelija. Siten samalla kurssilla opiskelevista joku valitsee välineekseen pensselin, toinen kameran, kolmas puukon. Jos opiskelija valitsee johdonmukaisesti välineekseen kameran, hänestä tulee valokuvauksen taitaja. Välineopetusta ei toki laiminlyödä, kuvataiteen ohjelmassa on myös nimenomaisia maalauksen ja valokuvauksen kursseja.

Viestinnän koulutusohjelmassa on kuvajournalismin kurssi, ja valokuvauksesta kiinnostuneet voivat osallistua taiteen koulutusohjelman tarjontaan. Elokuva- ja televisioilmaisun suuntautumisvaihtoehdon kuvauksen opinnot antavat runsaasti valokuvaajalle tärkeitä tietoja ja taitoja. Myös esimerkiksi valo-opetuksen tarjonta tukee valokuvausta: monet ammattikuvaajat välttävät salaman käyttöä ja turvautuvat elokuva- ja televisiotuotannossa käytettävään valaisuun, jonka taitajia syntyy myös TTVO:lla. Suunnittelemalla henkilökohtaisen opintosuunnitelmansa oikein, ja esimerkiksi ottamalla still-kuvaajan tehtävät filmiprojekteissa, harjaantuu varmasti ammattitaitoiseksi valokuvaajaksi.

Kuvassa eilen päättyneen valokuvauskurssin osanottajia arvioimassa lopputuloksia. Kurssille osallistui kuvataiteen ja viestinnän opiskelijoita sekä vaihto-opiskelijoita Hollannista ja Englannista.
Kuva: Juha Suonpää

Lisää valokuvataideaiheisia juttuja